Yrittäjän itsensä johtamisen taidot ovat avain arjessa jaksamiseen

Lehtori Marja Orpana-Niitlahti keskusteli Tuote- ja palveluvirittämö -hankkeeseen osallistuneiden RelaTime Valmennus Oy:n Katri Rannan ja Sanna Kasurisen kanssa yrittäjän jaksamisesta ja itsensäjohtamisesta. 

Itsensä johtaminen on sitä, että arvostat itseäsi ja omia unelmiasi, asetat tavoitteita itsellesi ja osaat myös suunnitella omaa työtäsi ja aikatauluja. Yrittäjän on osattava johtaa itseään, että pystyy antamaan asiakkaalleen parasta. Itsensä johtaminen tarkoittaa siis myös itsekuria ja rajojen asettamista. Intohimoinen työhön uppoaminen voi johtaa uupumiseen.

Miten olet jaksanut? Tässä on tyypillinen kysymys yrittäjälle korona-arjessa.

"Se saattaa herättää samanlaisia reaktioita kuin jos kysyt juuri maratonjuoksun maaliin tulleelta kilpailijalta, miltä hänestä tuntuu. Mutta se voi myös osoittaa välittämistä", toteavat hyvinvointiyrittäjät Katri Ranta ja Sanna Kasurinen.

Oivallus siitä, että joku välittää, voi antaa kuitenkin yrittäjälle voimia jaksaa eteenpäin.

Korona-aikana yrittäjien arki on ollut polarisoitunutta; joidenkin arkeen korona iski täydellä voimalla ja koko toiminta pysähtyi, mutta on paljon niitä, jotka voivat olla kiitollisia koronan tuomista uusista tilaisuuksista. Kummassakin tapauksessa yrittäjän jaksaminen saattaa olla koetuksella – se, että jaksaa uskoa tulevaan tai se, että töitä on liikaa.

Muista asettaa rajoja työn tekemiseen

Työn uuvuttamalle yrittäjälle Katri Ranta antaa neuvoksi rajojen asettamisen. Kiusauksena saattaa olla se, että yrittää ahnehtia kaikki työtilaisuudet ja joutuu suorittamisen moodiin eikä edes tajua uupuneensa. Silloin kannattaa kiinnittää huomiota omiin tuntemuksiinsa: ärtyneeseen olotilaan, kiukkuisuuteen tai unettomuuteen ja myös erilaisiin fyysisiin oireisiin: vatsavaivoihin, päänsärkyyn, niska-hartiasärkyyn. On helppo turvautua lääkkeisiin oman olotilan lievittämisessä, mutta silloin ei käsitellä syytä vaivoihin vaan yritetään poistaa oire.

Entä sitten sellainen yrittäjä, jolta työmahdollisuudet ovat menneet? Mikä hänelle ohjeeksi? Sanna Kasurinen toteaa, että silloin voi olla syytä pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluaa tehdä: voisiko hankkia lisää osaamista vaikkapa opintojen avulla tai miten kehittää oman yrityksensä toimintaa, kun on aikaa.

”Älä jää yksin, hae tukea vaikka saman alan yrittäjistä”, sanoo yrittäjäkaksikko yhdestä suusta. He myös kertovat, että kannattaa muistaa yrittäjille suunnatut palvelut esimerkiksi uusyrityskeskuksissa, joihin voi olla yhteydessä. ”Siis kysy, älä jää yksin. Kerro rohkeasti jollekin!” on Katrin ja Sannan ohje.

Kuuntele kehoasi ja opi palautumaan

Sanna Kasurinen kertoo, että kannattaa myös hyödyntää teknologiaa, kun haluaa saada tietoa kehon toiminnasta. Älykellot ja -sormukset sekä hyvinvointianalyysit mittareiden avulla antavat arvokasta dataa kehostasi ja tätä tietoa on tärkeää hyödyntää. Monet seuraavatkin unen määrää ja laatua aktiivisuusrannekkeiden avulla.

Hänen mukaansa kannattaa todella kuunnella omaa kehoaan ja oppia tunnistamaan itsessään erilaisia tuntemuksia, mutta myös oppia reagoimaan niihin. Jos kehosi on jännittynyt tai huomaat, että et palaudu rasituksesta, opettele hengittämään ja pysähtymään hetkeksi. Hyvä maalaisjärkinen ohje meille kaikille on: ”Kun keho on väsynyt, liikuta mieltä ja kun mieli on väsynyt, liikuta kehoa.”

Yrityksesi tärkein pääoma olet sinä itse

Kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu seuraavista tekijöistä:

• innostus omaan työhön/yrittäjyyteen
• oma substanssiosaaminen yrittäjänä
• sosiaaliset suhteet ja verkostot
• tasapainoinen yksityiselämä

– ei kuitenkaan välttämättä tässä järjestyksessä. Tunnistat helposti henkilön, joka viihtyy omien ’lihojensa’ seurassa ja säteilee jotain sellaista, mitä vain itsensä tunteva ja hyvinvoiva ihminen voi säteillä. Itsetuntemuksen kehittäminen on osa itsensä johtamisen taitoa.

Jokainen kokee jaksamisen yksilöllisesti, mutta oman tilanteen tiedostaminen on hyvä lähtökohta myös itsetuntemuksen kehittämiseen. Itsetuntemuksen kehittämiseen on monia tutkittuja menetelmiä, joita voi hyödyntää.

Esimerkiksi enneagrammi, Myers-Briggs-tyyppi-indikaattorianalyysi tai DISC-analyysi voivat olla tässä avuksi. Kun tutustut itseesi ja tunnistat oman luontaisen toimintatyylisi, löydät keinoja myös työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Johda itseäsi

Itsensä johtamisen taidot ovat keskiössä yrittäjänä toimimisessa. Keskeistä on, että laadit itsellesi tavoitteita ja etenet niitä kohti suunnitelmallisesti. Osaat keskittyä olennaiseen priorisoimalla ja aikatauluttamalla tavoitteisiin johtavia tehtäviä. Itsensä johtaminen ja kehittäminen ei suinkaan ole aina helppoa, vaan siihen tarvitaan määrätietoisuutta. Menestyvät ihmiset tekevät niitä asioita, joita muut eivät halua tehdä ja jotka vievät pois omalta mukavuusalueelta.

Itsensä johtaminen on sitä, että arvostat itseäsi ja omia unelmiasi. Yrittäjän on osattava johtaa itseään, että pystyy antamaan asiakkaalleen parasta. Itsensä johtaminen tarkoittaa siis myös itsekuria. Kaikki me tiedämme, kuinka mieluisaa on miettiä itselle merkityksellisiä asioita ja tavoitteita, mutta kun unelman saavuttamiseen pitää nähdä vaivaa, voi eteneminen ollakin työlästä.

Menestyvä ihminen osaa tehdä tavoitteita ja visioita, joita hän haluaa saavuttaa. Hän myös pysyy päätöksissään ja pyrkii saavuttamaan tavoitteensa.

Käy itsesi kanssa kehityskeskusteluja

Liikkeelle lähteminen kuluttaa selvästi enemmän energiaa kuin liikkeessä pysyminen. Lähde siis liikkeelle pienillä arjen muutoksilla, jotka ovat saavutettavissa. Arjen muutos voisi olla se, että yrittäjänä alat käydä itsesi kanssa säännöllisesti kehityskeskusteluja ja kalenteroit ne etukäteen.

Kehityskeskustelussa kannattaa käydä keskustelua itsensä kanssa liiketoiminnan kehittämisen lisäksi omasta motivaatiostaan, osaamisestaan, uudistumisestaan, työkyvystään, jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Tärkeää on myös kirjata keskustelun tulokset muistiin ja näkyville huoneentauluksi, että ne myös siirtyvät arjen toiminnaksi. Sanonta ”poissa näkyvistä, poissa mielestä” on totta tässäkin.

Kehityskeskustelujen lisäksi on syytä muistaa, että yrittäjälle on tarjolla työnohjausta. Liian usein miellämme työnohjauksen palkansaajien yksinoikeudeksi. Yrittäjä ei aina halua tai pysty jakamaan huoliaan oman verkostonsa kesken ja silloin on hyvä muistaa, että työnohjauksessa yrittäjä voi pohtia luottamuksellisesti ja puolueettoman ihmisen kanssa yrittäjäidentiteettiinsä liittyviä asioita, yrityksensä toimintatapoja ja kehittämistä tai omaa jaksamistaan.

Omasta kokemuksesta liikeideaksi

Katri Ranta ja Sanna Kasurinen aloittivat yhdessä yrittämisen omien uupumiskokemustensa pohjalta. Kokemusasiantuntijuus on auttanut heitä kohtaamaan asiakkaat ja myös herkemmin ymmärtämään asiakkaan tilannetta. He kertovat myös saavansa voimaa keskinäisestä ajatustenvaihdosta ja oppivansa toisiltaan jatkuvasti.

”Kun yrittää yhdessä, on aina myös toisen tuki lähellä. Varsinkin nyt koronaepidemian aikaan on pitänyt yhdessä kohdata yritystoiminnan haasteet. Meidän piti tehdä muutoksia toimintaan ja ajatella asioita aivan uudelta kannalta. Haastavassa tilanteessa olemme kuitenkin henkisesti voineet hyvin ja osaamme olla rauhassa. Olemme käyneet yhdessä läpi niitä oppeja, joita valmennuksissa viemme”, he kertovat.

Katrin ja Sannan viisi vinkkiä meille kaikille jaksamiseen:

1.     Nuku riittävästi ja pidä säännöllinen vuorokausirytmi.

2.     Tee asioita, joista tulee hyvä olo – ei työasioita.

3.     Tee selkeä raja työn ja vapaa-ajan välille.

4.     Muista juoda ja syödä päivän aikana.

5.     Muista tauotus – liike on lääke, mutta muista myös pysähtyminen päivän aikana.

Nämä voi jokainen kirjata omaan huoneentauluunsa ohjeiksi. Muista, että kaikki uusi vaatii aikaa, siis etene pienin askelin.

Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy avuksi runsaasti tietoa yrittäjien hyvinvoinnista, kuten Yrittäjän työkyky -vinkkikirja ja siellä voi myös testata oman työkykynsä.