Tapio korjasi happiantureita Pajulahden alppimajahuoneisiin – aina ei tarvitse uusia laitteita
Elektroniikka-asentajan koulutus sisältää käytännönläheistä laitteiden korjausta, ongelmanratkaisua ja ohjelmointia. Tapio Rinne ratkaisi, miten Kolmen kampuksen urheiluopiston Pajulahden kampuksen alppimajahuoneiden happianturit voidaan korjata.
Rinne on kiinnostunut laitteiden korjaamisesta ja ongelmien ratkaisemisesta. Hän toteutti opintoihinsa kuuluneen projektin yhteistyössä Kolmen kampuksen urheiluopiston Pajulahden kampuksen kanssa. Siinä hän selvitti, miten alppimajahuoneiden happianturit voidaan korjata sen sijaan, että ne korvattaisiin uusilla.
– Pidän tärkeänä, että laitteita voi korjata. Tässä tapauksessa sopivat osat löytyivät huomattavasti edullisemmin kuin mitä uusien laitteiden hankinta olisi maksanut, Rinne kertoo.
Hän vaihtoi useiden antureiden rikkoutuneet komponentit ja sai ne toimimaan jälleen. Osien vaihtaminen monikerroksiseen piirilevyyn oli tarkkaa, mutta palkitsevaa työtä.
Elektroniikka-asentajan opintoihin kuuluu käytännön tekemistä ja ohjelmointia
Elektroniikka-asentajan opinnot sisältävät laitteiden korjausta, piirikorttien suunnittelua ja valmistusta, ohjelmointia sekä 3D-mallinnusta ja -tulostamista.
Pidän tärkeänä, että laitteita voi korjata. Tässä tapauksessa sopivat osat löytyivät huomattavasti edullisemmin kuin mitä uusien laitteiden hankinta olisi maksanut.
Tapio Rinne, tieto- ja viestintätekniikan opiskelija
– Ohjelmointia liittyy moneen asiaan. Puolet opiskelusta on ollut ohjelmointia ja puolet käytännön tekemistä ja suunnittelua, Rinne kertoo.
Hän pitää siitä, että elektroniikka-asentajana voi suunnitella ja koodata tietokoneella, mutta myös tehdä konkreettista käsityötä.
Molempia hyödyttävää yhteistyötä
Yhteistyö Salpauksen ja Pajulahden välillä käynnistyi, kun Kolmen kampuksen urheiluopiston urheilun asiantuntija Eero-Pekka Auvinen etsi paikkaa, jossa happiantureita voisi korjata. Hän on ollut tyytyväinen yhteistyöhön Salpauksen kanssa.
– On hienoa, että Lahdesta Salpauksesta löytyi ratkaisu ongelmaamme. Nyt voimme hyödyntää happisensoreita uudelleen vain yhden komponentin vaihtamisella. Näin ei tarvitse hankkia kokonaan uusia laitteita, ja opiskelijat saavat samalla arvokasta käytännön kokemusta, Auvinen kiittelee.
On hienoa, että Lahdesta Salpauksesta löytyi ratkaisu ongelmaamme. Näin ei tarvitse hankkia kokonaan uusia laitteita, ja opiskelijat saavat samalla arvokasta käytännön kokemusta.
Eero-Pekka Auvinen, Kolmen kampuksen urheiluopisto
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, elektroniikka-asentaja
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (aiemmin datanomi, elektroniikka-asentaja ja ICT-asentaja) antaa vahvan teknisen perustan ja hyvät valmiudet siirtyä suoraan työelämään tai jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa esimerkiksi insinööriksi.
Elektroniikka-asentajaksi valmistuneena voit työskennellä esimerkiksi elektroniikka- ja tietotekniikka-alan yrityksissä, huolto- ja asennustehtävissä, tietoverkkojen suunnittelu ja asennustehtävissä, teollisuuden automaatioympäristöissä tai ohjelmointi- tai IT-tukitehtävissä.
Laitteiden korjaaminen tukee vastuullisuutta ja on tärkeä osa opintoja
Salpauksessa korjataan mahdollisuuksien mukaan rikkimenneitä elektroniikkalaitteita. Lehtori Erkki Kontiaisen mukaan korjausprojektit ovat opiskelijoille arvokkaita oppimiskokemuksia ja myös ympäristötekoja.
– Opiskelijat oppivat parhaiten aidoissa asiakastöissä. Korjaaminen on usein ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin uuden laitteen hankkiminen. Meille voi tarjota laitteita korjattavaksi ja katsomme, voimmeko tehdä jotakin. Aina se ei onnistu, mutta autamme mielellämme, jos se vain on mahdollista, Kontiainen sanoo.
