Siirry sisältöön

Salpaus ja OKM allekirjoittivat sopimuksen strategiakaudelle 2026–2029

Salpaus ja opetus- ja kulttuuriministeriö allekirjoittivat 5.5.2026 sopimuksen strategiakaudelle 2026–2029. Se vahvistaa mahdollisuuksia suunnata koulutusta entistä joustavammin Päijät-Hämeen työelämän, opiskelijoiden ja alueen elinvoiman tarpeisiin. Sopimus liittyy valtakunnalliseen toiminnanohjauksen kokeiluun, jossa Salpaus on mukana yhtenä valituista koulutuksen järjestäjistä.

Kolme ihmistä allekirjoittaa papereita pöydän ääressä, yksi seisoo ja seuraa.
Sopimuksen allekirjoittivat opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Petri Lempinen ja Salpauksesta toimitusjohtaja Martti Tokola sekä rehtori Päivi Saarelainen. Tilaisuudessa olivat mukana myös yhtymähallituksen puheenjohtaja Jetta Laakso ja vararehtori Jarmo Kröger.

Sopimus suuntaa koulutusta alueen työelämän tarpeisiin 

Sopimus on valmisteltu yhteistyössä ministeriön ja alueen sidosryhmien kanssa. Valmistelussa on tarkasteltu aiempaa enemmän, miten koulutustarjontaa voidaan kohdentaa alueen kasvu- ja työllistäville aloille. Sopimuksessa korostuvat Päijät-Hämeen elinvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistaminen, koulutuksen laadun parantaminen sekä sujuvat polut työelämään ja jatko-opintoihin. 

Kuntayhtymän toimitusjohtaja Martti Tokola pitää sopimusta merkittävänä askeleena Salpauksen ja koko Päijät-Hämeen tulevaisuuden kannalta. 

– Tämä vahvistaa Salpauksen roolia alueen osaamisen, työllisyyden ja elinvoiman rakentajana. Meillä on entistä paremmat mahdollisuudet suunnata koulutusta sinne, missä osaamista tarvitaan eniten ja arvioida myös, mistä voidaan luopua. Sitoudumme kehittämään koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja työelämäyhteistyötä pitkäjänteisesti, Tokola sanoo. 

Sopimus vahvistaa Salpauksen roolia alueen osaamisen, työllisyyden ja elinvoiman rakentajana.

Martti Tokola, toimitusjohtaja

Koulutusta kohdennetaan kasvu- ja työllistäville aloille  

Sopimuksen keskeinen tavoite on kohdentaa koulutustarjontaa alueen kasvu- ja työllistäville aloille sekä parantaa valmistuneiden työllistymistä ja yrittäjyysvalmiuksia.  

Painopisteitä ovat muun muassa prosessiteollisuus, sähkö- ja automaatioala, elintarvikeala, ravintola- ja catering-ala, rakentaminen, matkailu sekä kone- ja tuotantotekniikka. 

Käytännössä Salpaus lisää esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan koulutusta, rakentaa sähkö- ja automaatioalan koulutuspolkuja sekä vahvistaa prosessiteollisuuden, elintarvikealan ja kunnossapitoautomaation toteutuksia. Matkailualan koulutusta kehitetään alueen työpaikkojen Päijät-Hämeen matkailustrategian tueksi. 

Rehtori Päivi Saarelainen korostaa, että koulutusta uudistetaan opiskelijoiden ja työelämän tarpeista lähtien.  

– Salpauksen tehtävä on varmistaa, että opiskelijat saavat ajantasaista osaamista ja että työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Sopimus auttaa meitä kehittämään koulutusta ennakoivasti, vahvistamaan opiskelijoiden ohjausta ja rakentamaan entistä selkeämpiä polkuja sekä työhön että jatko-opintoihin, Saarelainen toteaa. 

Salpauksen tehtävä on varmistaa, että opiskelijat saavat ajantasaista osaamista ja että työelämä saa tarvitsemiaan osaajia.

Päivi Saarelainen, rehtori

Laatua, hyvinvointia ja sujuvia polkuja jatko-opintoihin 

Sopimuksessa Salpaus sitoutuu parantamaan koulutuksen laatua, tutkintojen suorittamista ja opiskelijoiden hyvinvointia.  

Keskeyttämisiä vähennetään vahvistamalla varhaista tunnistamista, ohjausta, opiskelijoiden hyvinvointia ja yksilöllisiä opintopolkuja.  

Jatko-opintoväyliä tehdään näkyvämmiksi muun muassa liiketoiminnan, sosiaali- ja terveysalan, sähkö- ja automaatioalan, rakentamisen, prosessiteollisuuden, elintarvikealan, ympäristöalan ja laboratorioalan koulutuksissa. 

Vararehtori Jarmo Krögerin mukaan sopimuksessa korostuu Salpauksen toiminnan vaikuttavuus. 

– Tavoitteena on, että koulutuksemme tuottaa vahvaa osaamista, parempia työllistymisen edellytyksiä ja tasavertaisempia jatko-opintovalmiuksia. Tämä edellyttää ajantasaista tietoa, tiivistä työelämäyhteistyötä ja rohkeutta uudistaa koulutuksen toteutustapoja, Kröger sanoo.  

Tavoitteena on, että koulutuksemme tuottaa vahvaa osaamista, parempia työllistymisen edellytyksiä ja tasavertaisempia jatko-opintovalmiuksia.

Jarmo Kröger, vararehtori

Aikuisten koulutustasoa nostetaan ja lisätään kielituettuja polkuja  

Sopimuksen tavoitteena on nostaa ilman tutkintoa olevien aikuisten koulutustasoa ja lisätä ensimmäistä ammatillista tutkintoa suorittavien aikuisten osuutta.  

Salpaus jatkaa yhteistyötä työllisyysalueiden kanssa, jotta ilman tutkintoa olevien aikuisten pääsy koulutukseen ja työhön vahvistuu. 

Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden työllistymistä tuetaan lisäämällä kielituettuja koulutuspolkuja erityisesti ravintola- ja catering-alalla sekä puhdistuspalvelualalla. Lisäksi valmiutta englanninkielisiin koulutuksiin vahvistetaan työelämän tarpeiden perusteella. 

Taloudellisesti kestävää koulutusta 

Sopimus ohjaa myös koulutuksen taloudellisen kestävyyden kehittämistä.  

Salpaus jatkaa tilatarveselvitystä, jossa arvioidaan mahdollisuutta koota Lahden toiminnot yhteen toimipisteeseen. Asikkalan kampuksen toiminnan turvaamiseksi valmistellaan toimitilaohjelmaa, jonka tavoitteena on puolittaa tilamäärä purkujen ja uudisrakentamisen kautta. 

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Jetta Laakso näkee sopimuksen tärkeänä suunnan näyttäjänä ja vahvistavan Salpauksen kykyä vastata alueen tulevaisuuden tarpeisiin. 

– Päijät-Hämeen menestys rakentuu osaamisesta. Sopimus antaa Salpaukselle vahvan suunnan kehittää koulutusta niin, että se tukee opiskelijoita, yrityksiä, kuntia ja koko aluetta. Tämä on tärkeä tulevaisuusinvestointi, Laakso sanoo.

Päijät-Hämeen menestys rakentuu osaamisesta. Sopimus antaa Salpaukselle vahvan suunnan kehittää koulutusta niin, että se tukee opiskelijoita, yrityksiä, kuntia ja koko aluetta.

Jetta Laakso, yhtymähallituksen puheenjohtaja

Salpaus mukana valtakunnallisessa kokeilussa  

Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsi Salpauksen syksyllä 2025 mukaan toiminnanohjauksen kokeiluun yhdessä 40 muun koulutuksen järjestäjän kanssa. Hakijoita oli yhteensä 85.  

Kokeilun tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia vastata alueellisiin tarpeisiin.  

Lisää aiheesta

Kysy lisää