Siirry sisältöön

ESME-hanke kehitti uusia tapoja ja materiaaleja työnantajien ja maahanmuuttaneiden kohtaamiseen 

ESME-hanke on kehittänyt toimintamalleja ja materiaaleja, jotka helpottavat maahanmuuttaneiden työllistymistä ja tukevat työnantajia rekrytoinnissa ja perehdytyksessä.

Henkilö hymyilee istuessaan pöydässä kahden muun ihmisen kanssa keskustellen.

ESME– malleja työpaikkojen ja maahanmuuttaneiden kohtaamisiin -hankkeen tavoitteena oli helpottaa työnantajien ja maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kohtaamista sekä vahvistaa työyhteisöjen valmiuksia toimia monimuotoisessa työelämässä.  Hankkeessa kehitettiin käytännönläheisiä valmennuksia, materiaaleja ja kohtaamismalleja, joita työnantajat sekä opettajat ja ohjaajat voivat hyödyntää jatkossakin. 

Työnantajille tukea rekrytointiin ja perehdytykseen 

Yhteistyössä 13 yrityksen ja yhden seurakunnan kanssa kehitettiin materiaaleja ja toimintatapoja, jotka helpottavat maahanmuuttaneiden rekrytointia ja työyhteisöön perehdyttämistä. 

Työnantajalla on itse asiassa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten rekrytointi ja perehdytys sujuvat.

 – Työnantajat saivat valmiuksia rekrytoida ja perehdyttää monimuotoista työnhakijajoukkoa sekä ymmärrystä siitä, miten työyhteisö voi tukea suomen kielen taidon kehittymistä. Työnantajalla on itse asiassa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten rekrytointi ja perehdytys sujuvat, kertoo projektipäällikkö Mari Lampinen.  

Hankkeessa tuotettiin muun muassa 

  • videosarja kielitietoisesta rekrytoinnista 
  • vinkkejä työhaastatteluun 
  • materiaaleja perehdytykseen työturvallisuudesta ja hygieniaosaamisesta 
  • käytännön esimerkkejä kieli- ja kulttuuritietoisesta työyhteisöstä 

Lisäksi järjestettiin työnantajille kieli- ja kulttuuritietoisuutta vahvistavia valmennuksia.  

Kohtaamismalleja työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamiseen 

ESME-hankkeessa kokeiltiin myös erilaisia kohtaamismalleja, joiden avulla työnantajat voivat tutustua maahanmuuttajataustaisiin työnhakijoihin matalalla kynnyksellä ja arvioitiin niiden toimivuutta vieraskielisten kohderyhmälle. 

Tavoitteena oli helpottaa työnantajien ja maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden tutustumista toisiinsa. Hankkeessa pilotoitiin kuutta erilaista kohtaamismallia, kuten   

  • pienryhmähaastattelut 
  • yritysvierailut 
  • kolmannen osapuolen fasilitoimat kohtaamiset 
  • rekrytointitapahtumat. 

Kohtaamismallien toimivuutta arvioitiin realistisen arvioinnin menetelmillä, eli pohdittiin mikä toimii, kenelle ja millä reunaehdoilla. Kohtaamismallien kuvaukset on koottu materiaaliksi, jota voivat hyödyntää kaikki vastaavia tilaisuuksia suunnittelevat.  

Tärkeimmäksi työllistämistä edistäväksi malliksi osoittautui kolmannen osapuolen fasilitoima kohtaaminen, jossa ulkopuolinen toimija tutustuttaa työnhakijan ja työnantajan toisiinsa.

–  Hyväksi osoittautuneita tapoja tutustuttaa työnantaja ja työntekijä ovat esimerkiksi ns. puolesta puhuminen, työssäoppimisjakso tai työkokeilu. Näissä molemmat osapuolet saavat tukea ja maahanmuuttanut pääsee parhaiten näyttämään osaamistaan, mikä esim. työhaastattelussa jää usein kielitaidon vuoksi piiloon.

–  Hyväksi osoittautuneita tapoja tutustuttaa työnantaja ja työntekijä ovat esimerkiksi ns. puolesta puhuminen, työssäoppimisjakso tai työkokeilu. Näissä molemmat osapuolet saavat tukea ja maahanmuuttanut pääsee parhaiten näyttämään osaamistaan, mikä esim. työhaastattelussa jää usein kielitaidon vuoksi piiloon, Lampinen kertoo. 

Materiaaleja työelämätaitojen opetukseen ja ohjaukseen 

Hankkeessa kehitettiin myös kuusiosainen valmennuskokonaisuus maahanmuuttaneille työnhakijoille. Valmennuksessa käsitellään esimerkiksi työnhakutaitoja, työelämävalmiuksia, suomalaista työkulttuuria ja oman osaamisen tunnistamista. 

Valmennusten yhteydessä syntyi materiaaleja, joita voivat hyödyntää opettajat, ohjaajat ja taitovalmentajat työelämätaitojen opetuksessa. Maahanmuuttaneille suunnatut materiaalit on tehty selkeällä kielellä ja niitä voi käyttää myös itsenäiseen opiskeluun. 

Materiaalit esimerkiksi työelämän pelisäännöistä, osaamisen tunnistamisesta, työturvallisuudesta ja hygieniaosaamisesta löytyvät Osaamisenpaikka.fi-sivustolta.

ESME-hanke toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamana (ESR+) ajalla 1.11.2023–31.1.2026. 

Materiaaleja maahanmuuttaneille

Materiaaleja työnantajille

Materiaaleja opettajille ja ohjaajille

Lisää aiheesta

Kysy lisää

Abstrakti logo, jossa on lukittuvat viivat ja ympyrät tekstin ESME yläpuolella. Alla lukee Malleja työpaikkojen ja maahanmuuttajien kohtaamisiin.
Euroopan unionin lippu, jossa on sininen tausta ja 12 keltaisen tähden ympyrä. Lipun alapuolella teksti Euroopan unioni osarahoittama.