Salpauksessa ja sen edeltäjissä on koulutettu 30 vuoden ajan maahanmuuttajia. Opettaja Maija-Leena Pusa on ollut lähes alusta saakka mukana ja on nyt jäämässä eläkkeelle. Hän tuli Suomi toisena kielenä -opettajaksi vuonna 1991. Pääosan ajasta hän työskenteli maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaavana opettajana.

– Kun aloitin 1991, niin silloin tuli Somaliasta paljon maahanmuuttajia Nastolan vastaanottokeskukseen. Vuosien mittaan maahanmuuttajakoulutukseen on tullut paljon muutoksia ja se on kehittynyt paljon, Pusa kertoo.

Maahanmuuttajakoulutuksen ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä. Hänen mukaansa opiskelijoiden kirjavuus näkyy tänä päivänä opetustyössä: osa tulee heikoilla valmiuksilla ja osalla on heikot luku- ja kirjoitustaidot. Osa heistä on korkeakoulutettuja henkilöitä.

– Alkuvaiheessa koulutus oli tarkoitettu vain pakolaisille. Myöhemmin ryhmiin on tullut opiskelijoita eri puolilta maailmaa ja he ovat tulleet eri syistä Suomeen. Ennen vuoden 2015 pakolaisaaltoa iso osa alkoi olla suomalaisten puolisoita, Pusa kertoo.

Salpauksessa maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta, ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta, ammatillista koulutusta, suomen kieltä ja kulttuuria iltakursseilla sekä Yleiseen kielitestiin valmentavaa koulutusta. Viime vuosina ovat lisääntyneet työpainotteiset koulutukset.

– Kotoutumiskoulutuksessa on hitaasti, normaalisti ja nopeasti eteneville omat ryhmät. Viimeisessä eli neljännessä moduulissa on aika ajoin ollut työvoimahallinnon kanssa sovittuja teemoja ja kuten yrittäjyys tai polku korkeakouluun, hän kertoo.

Hanketyössä kehitetään käytäntöjä yhteistyössä

– Olen ollut mukana useissa hankkeissa. Hankkeissa on ollut aikaa keskittyä asioihin. Haaste on siinä, miten hyvät käytännöt saadaan pysymään, Pusa kuvailee.

Yksi Pusan lempiaiheista kehittämistoiminnassa on ollut maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen. OSTU- ja DigiOstu-hankkeiden aikana hän oli mukana kouluttamassa 300 ammatillista opettajaa ja näyttää siltä, että käytännöt ovat lähteneet elämään. Myös Euroopan tasolla on ollut kiinnostusta aiheeseen.

– OSSI 1 – Osaaminen esiin -hankkeessa meillä oli todella hyvää yhteistyötä Salpauksen, LAMKin ja Lahden Kansanopiston kanssa. Saimme hyviä tuloksia ja keräsimme alipi.fi/ossi-portaaliin kaikki alueen omaehtoiset koulutukset maahanmuuttajille. OSSI 2 – Osaajat töihin -hankkeessa jatkamme keskittyen työpaikalla oppimiseen. Opettajat, työpaikkaohjaajat ja eri paikoissa ohjaavat henkilöt pääsevät koulutukseen, joka liittyy kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen, hän kuvailee.

Hienojen ihmisten kanssa merkityksellistä työtä

Jokaisen kurssin tai moduulin päättäjäiset ovat olleet sellainen asia, mikä on jäänyt Pusan mieleen. Yleensä opiskelijat ovat tuoneet tarjolle oman kotimaansa ruokaa, saattaneet esittää laulua tai tanssia. Kun hän kaupungilla näkee vanhoja opiskelijoita, niin hänestä on kiva kuulla, miten he ovat edenneet elämässään.

– Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä parasta on ihmisten kohtaaminen. Maahanmuuttajat ovat meille Suomessa voimavara. Työpaikoilla tarvitaan uusia osaajia ja väestö vanhenee. Oppisopimus ja muut työelämäjaksot ovat maahanmuuttajille hyvä keino työllistyä. Työelämäjaksoilla yrityksessä nähdään, kuinka motivoitunut opiskelija on, millaista osaamista hänellä on ja kuinka hyvin hän soveltuu alalle, hän kertoo.

Maahanmuuttajaopiskelijat ovat hänen mukaansa kekseliäitä ja monia tilanteita on jäänyt mieleen matkan varrelta. Esimerkiksi päiväkodissa harjoittelijana ollut Thaimaasta tullut nainen järjesti ”matkan” kotimaahansa, kun eräs lapsi olisi kovasti halunnut lähteä käymään siellä. Päiväkotiin rakennettiin lentokone, puhallettavat lastenaltaat olivat uintia varten, thaimaalaista ruokaa oli tarjolla ja thaipuku oli myös esillä.

– Päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus nyt eläkkeelle siirtyessä. Olen päässyt tekemään hienojen ihmisten kanssa merkityksellistä työtä. Oma työyhteisö on ollut hyvin kiinteä ja toisia tukeva, hän kuvailee.

Lue lisää koulutuksesta maahanmuuttajille