Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän yhtymäkokous pidettiin maanantaina 30.10.2017.

Hallituksen puheenjohtaja Seppo Virtanen avasi kokouksen ja toivotti kokousväen tervetulleeksi.

- Takana on mielenkiintoinen ja haastava nelivuotiskausi. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ei ole ollut vastaavaa myllerrystä sitten opistoasteen lakkaamisen. Valtionosuuden vähentyminen, henkilökunnan määrän vähentäminen, tämä kaikki on ollut sekä toiminnallisesti että inhimillisesti äärimmäisen haasteellista ja vaikuttavaa. Toimitiloja on vähennetty modernilla tavalla, tämä on myös tärkeä osa sopeutumista ja reformia. Tapa, jolla Salpauksessa tehdään työtä, on vastuullinen ja henkilökunta on sitoutunut tehtäväänsä.

Puheenjohtaja kertoi, että talo on pystynyt sopeutumaan tilanteeseen hyvin ja lisäsi ”Te, jotka nyt lähdette mukaan työhön, lähdette hyvään taloon” Lopuksi puheenjohtaja kiitti kaikkia hyvästä työstä ja välitti kiitokset koko henkilökunnalle.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Pekka Sillanmäki Lahdesta.

Tiedottaminen kuntayhtymän nykytilasta ja tulevaisuudesta

Toimitusjohtaja Martti Tokola esitteli keskeiset tunnusluvut, rahoitusta ja sen muutoksia sekä näistä johtuvia toimenpiteitä. Salpauksessa opiskelee niin tänä kuin seuraavanakin vuonna noin 16 000 eri henkilöä. Henkilöstöä Salpauksessa on noin 650, josta opettaja- ja ohjaushenkilöstöä on noin 420. Toimintatuotot vuonna 2018 tulevat olemaan noin 60 miljoonaa euroa.

Tokola toi esille, että ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset pitäisi hallitusohjelman mukaisesti olla tehty tämän vuoden loppuun mennessä. Salpauksen rahoitusta ei enää ensi vuonna tultaisi näin pienentämään tai rahoitusta leikkaamaan. Koulutuksenjärjestäjällä ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin toimia parhaalla mahdollisella tavalla niillä resursseilla, jotka on annettu. Menneen nelivuotiskauden aikana on käyty läpi isoja muutoksia. Kaikki ne toimenpiteet on tehty, jotka on ollut tehtävissä. Vuonna 2018 ollaan lähempänä taloudellista tasapainoa ja samaan aikaan on oltava herkkiä kaikkiin mahdollisiin muutoksiin, myös reagoimalla niihin joustavasti.

Toimitusjohtaja esitteli Taloudellinen perusta -kehitysohjelman, jolla varmistetaan talouden tasapaino. Valtakunnan keskiarvoon nähden Salpauksen toiminta on tehokasta. Salpauksessa on koko ajan pyritty siihen, että opetus ei ole se, josta ensisijaisesti olisi leikattu. Johtajisto on henkilöstöryhmänä se, johon muutokset ovat eniten kohdistuneet. Kiinteistöjä myydään ja investointeja tehdään samaan aikaan merkittävästi ja näin satsataan tulevaisuuteen.

Rehtori Päivi Saarelainen toi aluksi esille Salpauksen vision, Salpaus – enemmän kuin koulu – opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Salpauksen visio sopii hyvin reformin tavoitteisiin. Valtakunnallinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on osa Suomen hallitusohjelmaa. Reformilla tavoitellaan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Samalla tulee huolehtia alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä työelämän tarpeista ja eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Oppimisen tulee olla osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä. Tärkeää edelleen on myös koulutuksen läpäisy, työllistyminen tai jatko-opintoihin pääsy.

Opetus ja kulttuuriministeriö päätti uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksien järjestämisluvista 6.10.2017. Salpauksen järjestämislupa on lähes haetun mukainen. 1.1.2018 alkaen on vain yksi ammatillisen koulutuksen laki ja järjestämislupa eli sama lakia sekä nuorille ja aikuisille. Oppisopimuksen rinnalle tulee koulutussopimus, joka korvaa nykyisen työssäoppimisen. Koulutuksenjärjestäjälle myönnettävä rahoitus on yleiskatteellista ja sen muodostumiseen vaikuttaa aikaisempien vuosien toteutumat. Vuosittain syksyllä tehtävällä suoritepäätöksellä päätetään koulutuksen järjestäjän tulevan varainhoitovuoden tavoitteellisesta opiskelijavuosien määrästä, lisäksi vahvistetaan tulevan vuoden suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuudet.

Kokouksessa keskusteltiin paljon myös siitä, miten monet kokoukseen osallistujat olivat vaikuttuneita Salpauksessa tehdystä hyvästä ja ennakoivasta työstä. Esiin nousivat lisäksi erilaiset haasteet kuten opiskelijoiden henkilökohtaiset polut ja toisaalta huoli opetushenkilökunnan resurssien riittävyydestä.

Kokouksessa kysyttiin myös, siirtyykö opetusvastuu enemmän yrityksille ja miten heidän osaaminen varmistetaan. Rehtori Saarelainen vastasi, että Salpauksessa on jo tehty työtä asian eteen ja tehdään edelleen mm. siten, että yritykset saavat työpaikkaohjaajakoulutusta. Lisäksi aina sovitaan oppilaitoksen, opiskelijan ja yrityksen vastuut.

Keskusteluun nostettiin myös kiinteistöjen investoinnit saneeraustarpeiden osalta. Todettiin, että koulutusta ei kokonaan voi viedä yrityksiin. Tuotiin esille, että on tärkeää huolehtia kaikista Salpauksen käytössä olevista tiloista.

Päätökset:

• Hyväksyttiin toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018-2020 sekä talousarvio vuodelle 2018
• Kuntayhtymän luottamustoimielimien, Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet valittiin esityksen mukaisesti.

Tarkastuslautakunta

Kirsti Laatunen pj, Orimattila, varajäsen Ulla Katajavuori, Orimattila
Vesa Järvinen vpj, Hartola, varajäsen Pertti Mäkinen, Hartola
Aino Alonen, Orimattila, varajäsen Joona Silvennoinen, Orimattila
Hannu Heikkilä, Hollola varajäsen Keijo Penttilä, Hollola
Matti Tanskanen, Hartola, varajäsen Pirkko Kauren, Padasjoki
Tuulia Salo, Hollola, varajäsen Minna Nieminen, Hollola

Yhtymähallitus
Merja Vahter pj, Lahti, varajäsen Maritta Vuorinen, Lahti
Juha Halme vpj, Lahti, varajäsen Paula Kukkurainen, Lahti
Sara Etola, Lahti, varajäsen Hanne Savolainen, Lahti
Päivi Granlund, Lahti, varajäsen Raila Lindroos, Lahti
Kari Hyytiä, Hollola , varajäsen Miikka Lönnqvist, Hollola
Riitta Karjalainen, Orimattila, varajäsen Ida Jokinen, Orimattila
Markku Karjula, Lahti, varajäsen Lasse Pakkanen, Lahti
Jari Laaksonen, Asikkala, varajäsen Tuomo Riihilahti, Asikkala
Mika Mäentalo, Heinola, varajäsen Seppo Hokkanen, Heinola
Jouko Rajajärvi, Heinola, varajäsen Kimmo Huvinen, Heinola
Riitta Vuori, Lahti, varajäsen Kaarina Marjanen, Lahti