Alan vaihtaminen ei ole koskaan liian myöhäistä

Jaana Ahokas halusi toteuttaa lapsuuden haaveensa ja lähti opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa. Ennen sosiaali- ja terveysalan opintoja hän työskenteli kaupan alalla yli 25 vuotta.

Lindex oli hänen työnantajansa 25 vuoden ajan ja tarjosi hänelle monipuolisia mahdollisuuksia. Siellä hän työskenteli muun muassa visualistina, lasten osaston vastaavana, naisten osaston vastaavana ja myymäläpäällikön sijaisena, joten työ on ollut vaihtelevaa ja haasteita tarjoavaa, vaikka hän oli samalla työnantajalla pitkään.

– Aina olen ollut sitä mieltä, että haluan sosiaalialalle. Lukion jälkeen menin kuitenkin töihin ja jätin opiskelut väliin.

Lindexillä töissä ollessaan hän opiskeli oppisopimuksella merkonomiksi. Mies on kannustanut häntä opiskelemaan.

– Opiskelin avoimessa ammattikorkeakoulussa sosionomiopintoja ja hainkin sosionomiksi, mutta en päässyt. En halunnut enää tehdä töitä kaupan alalla ja kysyin päiväkodeista oppisopimuspaikkaa. Sopivaa sellaista ei löytynyt.

Ahokas huomasi, että Salpauksessa voisi opiskella lähihoitajaksi ja haki hieman varsinaisen hakuajan jälkeen opintoihin, mutta pääsi vielä valintaprosessiin mukaan. Lähihoitajaopinnot hän aloitti syksyllä Salpauksessa 2016 ja valmistuu lähihoitajaksi maaliskuussa 2018.

Yhdessä opiskelemista

– Huippua on ollut opiskella. En kadu yhtään opiskelemaan lähtemistä, Ahokas kertoo.

Nyt hän opiskelee lähihoitajan opinnoissa suun terveydenhuollon osaamisalaa, joka antaa hänelle osaamisen niin kutsutun hammashoitajan työtehtäviin. Opinnoissa on tullut tuttua asiaa hampaiden hoitamisesta ja muuhun osaamisalaan liittyvään, mutta osaaminen on syventynyt.

– Opinnoissa mielenkiintoisinta on ollut uuden oppiminen. Aina olen sanonut, etten ole vanha, vaan kauan elänyt. Kauan eletyn elämän avulla pystyn soveltamaan opittua.

Hän korostaa asenteen tärkeyttä opiskellessa ja suosittelee heittäytymään opiskelijaelämään.

– Tapaamme sanoa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole ja virheistä oppii. Apua voi aina kysyä opettajilta tai opiskelukavereilta.

Hyvinvointia edistämässä

Ahokas toimii sosiaali- ja terveysalan hyvinvointiryhmässä, joka edistää arkipäiväistä hyvinvointia opiskeluissa.

– Esimerkiksi Maailman suurimmat kyläjuhlat olivat kivaa yhdessä tekemistä. Harmi, ettei samanlaisia juhlia ollut viime vuonna ja ensi vuonna en enää pääse mukaan, hän naurahtaa.

Maailman suurimmat kyläjuhlat olivat elokuussa 2017 järjestetty yhteinen juhla Salpauksen opiskelijoille ja henkilökunnalle.

– Tulevaisuudessa haluan tehdä töitä: lähihoitajan töitä, jos ei hammashoitajan löydy. Tiedostan, ettei välttämättä heti saa vakituista työpaikkaa, mutta keikkatöissä on se etu, että näkee erilaisia työympäristöjä.

Ahokas pitää siitä, että alalla ollaan ihmisten kanssa tekemissä. Heitä avustetaan, opastetaan ja neuvotaan. Hän haluaisi, että asiakkailla olisi helppoa toimia arkielämässä.

– Lähihoitajan on hyvä osata lukea ihmisiä, koska olemme erilaisia. Osaa sitten sopivalla tavalla vaikkapa neuvoa asiakasta, hän kuvailee.