Perustutkintoa suorittavan nuoren ohjaus ja arviointi - Koulutuskeskus Salpaus
Salpaus > Yritys- ja työelämäpalvelut > Työpaikkaohjaajakoulutus > Perustutkintoa suorittavan nuoren ohjaus ja arviointi

Perustutkintoa suorittavan nuoren ohjaus ja arviointi

Oppimisen ohjaaminen ja arviointi työssäoppimisjaksolla

Työpaikkaohjaaja on oman alansa ammattilainen. Hän tuntee alan ja työpaikan työt. Työpaikkaohjaaja perehtyy opiskelijan työssäoppimisen suunnitelmaan, jotta hän tietää, mitä asioita opiskelijan on tarkoitus oppia. Työpaikkaohjaaja järjestää opiskelijalle oppimismahdollisuuksia ja seuraa, miten oppiminen etenee. Hän neuvoo ja kannustaa. Parhaimmillaan koko työyhteisö osallistuu ohjaamiseen ja kouluttamiseen.  
 
Työpaikkaohjaaja antaa palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen etenemisestä ei anneta arvosanaa.
PALAUTTEEN ANTAMISTA ON KUVATTU HAMPURILAISEKSI:
  1. Positiivinen päällys: Kerro, mikä asia tai työ sujuu hyvin.
  2. Kehittävä keskikerros: Kerro, missä asiassa olisi vielä opittavaa, ja miten se voisi tapahtua.
  3. Kannustava pohja: Kannusta myönteisesti eteenpäin, kertaa sovitut asiat.
 

Osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä

 
Opiskelija näyttää osaamisensa työpaikalla oikeissa työtilanteissa ja työtehtävissä. Ennen ammattiosaamisen näyttöä työpaikkaohjaaja ja opettaja käyvät läpi arviointisuunnitelman: mikä on näytössä tehtävä työ, mihin tutkinnon osaan se liittyy ja mitkä ovat näin ollen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.

Näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Keskustelussa kaikki tuovat esille oman näkemyksensä opiskelijan osaamisesta. Keskustelussa arvioidaan opiskelijan osaamista, ei hänen persoonaansa. Virheiden etsimistä tulee välttää, ja pikemminkin opiskelija pitäisi saada miettimään, mitä hänen pitäisi ja mitä hän voisi tehdä toisin. Häntä tulee ohjata kehittämään osaamistaan ja työskentelyään.

Opettaja perehdyttää työpaikan edustajan opiskelijan osaamisen arviointiin.  
 

 

Myönteisen ilmapiirin luominen työssäoppimisjaksolle

Tieto opiskelijasta ja työssäoppimisesta työpaikan henkilöstölle
Työpaikalla tulee tiedottaa etukäteen mahdollisimman laajasti saapuvasta työssäoppijasta. Koko työyhteisölle on hyvä kertoa, mistä opiskelija tulee, hänen tavoitteistaan ja työssäoppimisjakson kestosta.
Opiskelijan vastaanottaminen ja opiskelijaan tutustuminen
Työssäoppimisjakso voi olla opiskelijan ensimmäinen kosketus työelämään ja työelämän pelisäännöt ovat opiskelijalle tuntemattomat, joten työssäoppimisjaksolle tulo voi jännittää opiskelijaa.
 
Työpaikkaohjaajan ja työssäoppijan tutustuminen on hyvä aloittaa aloituskeskustelulla, jossa selvitetään opiskelijan lähtötaso ja tavoitteet työssäoppimisjaksolle. Ole aidosti kiinnostunut työssäoppijasta ja kerro myös itsestäsi ja kokemuksistasi esim. alalle tulosta. Kun ohjaaja on kiinnostunut opiskelijasta muutenkin kuin työssäoppijana, se edistää  luottamuksellisen ohjaussuhteen muodostumista.
 
Jos työssäoppimisen aloitus on kiireinen eikä opiskelija koe tulevansa huomioiduksi, se voi vaikuttaa koko työssäoppimisen ajan. Työpaikan myönteisellä ilmapiirillä ja opiskelijan motivoinnilla on erittäin suuri merkitys opiskelijan oppimiselle.
 

 
 

Erilaisten opiskelutyylien tunnistaminen 

Käytämme kaikkia viittä aistiamme, kun opimme. Toiset oppivat paremmin kuuntelemalla ja tarkkailemalla, toiset taas tekemällä. Toisille on ominaista muodostaa pienistä yksityiskohdista suurempia kokonaisuuksia, toisille on helpompaa edetä suurista kokonaisuuksista yksityiskohtiin.

Oppimisessa käytetään eri aisteja:

 Visuaalinen tyyppi
• Muistaa näkemänsä kuvat tai tekstin
• Lukeminen on tärkeää
• Hänelle sopii kirjallinen materiaali
         
Auditiivinen tyyppi
• oppii kuulemalla ja muistaa kuulemansa
• suulliset ohjeet ovat tärkeitä
• ääneen lukeminen auttaa muistamista

Kinesteettinen tyyppi
• fyysinen tekeminen tärkeää
• tarvitsee itse osallistumista, haluaa ”pistää itsensä peliin”
• tarvitsee opitun asian yhdistämistä henkilökohtaisiin kokemuksiin
• vuorovaikutuksen merkitys on tärkeää

Työpaikkaohjaajana voit hyödyntää tietoa erilaisista oppimistyyleistä ja soveltaa tätä opiskelijan ohjaamisessa. Esimerkiksi
  • kinesteettinen opiskelija oppii parhaiten, kun tehtävät ovat vaihtelevia ja hän pääsee itse opiskelemaan työskentelyyn
  • auditiivinen opiskelija oppii parhaiten, kun kerrot hänelle suullisesti työohjeet, johdonmukaisesti ja tarkasti
  • visuaalisen opiskelijan kanssa kannattaa käyttää oppimisen apuna kuvia, kirjallisia ohjeita tai kaavioita mahdollisuuksien mukaan.  
OPETA ASIOITA MONELLA TAVALLA
Kerro, näytä mallia, jaa käyttöohjeita ja anna opiskelijan tehdä, keskustele tapahtuneesta.
 
On hyvä muistaa, että työpaikkaohjaajallakin on omat oppimistyylinsä ja –tapansa, mikä vaikuttaa hänen omaan ohjaus- ja opettamistapaansa. On luonnollista, että hän esittää asiansa niillä tavoilla, jotka hänelle tuntuvat luontaisimmilta ja jolla hän itse on asioita oppinut. Se ei välttämättä ole juuri sama kuin opiskelijan luontevin tapa opiskella ja oppia.
 

  

Nuoren taidot kehittyvät koko ajan

Nuorten taidot kehittyvät koko ajan. Nuorelle monet tilanteet tulevat ensi kertaa eteen. Miten asioida pankissa? Miten käyttäytyä työpaikalla? Vuorovaikutustaidot kehittyvät pikkuhiljaa aikuisten esimerkkien ja opastuksen kautta. Aikuisen ei pitäisi olettaa näiden taitojen olevan automaattisesti olemassa, vaan lempeän ystävällisesti ottaa keskeneräisyys huomioon nuoren kanssa ollessaan.  
 
Aikuisen kannattaa avata asioita nuorelle luontevasti aidoissa tilanteissa: antaa ohjeita opittavasta taidosta yksityiskohtaisesti. Pelkkä maininta, että ”täällä sitten käyttäydytään kunnolla” ei riitä. Huumoriakin voi käyttää.

Nuoruuden kehitysvaiheeseen liittyy monia aikuista hämmentäviä seikkoja. Yksi liittyy ns. näyttämisen haluun. Nuori on myös ärsyttävän varma monesta asiasta. Kuinka monta kertaa tekisikään mieli sanoa: ”ei asia ole noin jyrkän mustavalkoinen, odotapa vaan kun kasvat.”
 
Nuoren kypsymättömyys, itsekeskeisyys ja naivistinen usko ovat kuitenkin tärkeitä kehitykselle, koska ne mahdollistavat minuuden kasvun. Itsestään epävarma aikuinen saattaa pelästyä nuoren varmuutta. Toisaalta nuori voi itse olla epävarma. Hän ei silti halua, että epävarmuus näkyy hänestä ulospäin.
 
Nolatuksi tuleminen etenkin kavereiden silmissä on kauheaa ja tästä syystä on järkevää keskustella nuoren kanssa kahdestaan esimerkiksi käyttäytymissääntöjen rikkomisen jälkeen.  


Lähteet:
Arvioinnin opas. Opetushallitus 2015.
Nuoret työssäoppiminen ja oppimistyylit. Tuki Pulssi – projekti. Koulutuskeskus Salpaus 2005.

http://www.facebook.com/salpaus
http://www.twitter.com/salpaustweet
http://instagram.com/koulutuskeskussalpaus#
https://www.snapchat.com/add/salpaussnap
http://www.flickr.com/photos/koulutuskeskussalpaus
LinkedIn
http://www.youtube.com/user/KoulutuskeskSalpaus
http://www.salpaus.fi/Sivut/rss.aspx