Vanhustyöhön koulukirjoista ja elämästä oppien

Orimattilalaisen Jaana Kytömäen yhdeksän vuoden mittaiseen työuraan lastenhoidon- ja suojelun parissa tuli usean vuoden luonnollinen tauko, kun perheen kolme lasta syntyivät kahden vuoden välein. Ajatus kotiäidin tittelin muuttamisesta työäidiksi tuli ajankohtaiseksi, kun nuorimmainen lähti kouluun. Oli aika laittaa puntariin työuran tulevaisuuden suunta.

Lastenhoitajaksi aikoinaan kouluttautunut Kytömäki irtisanoutui vakituisesta työstään huostaanottoja hoitavana lastenhoitajana ja teki jonkin aikaa sijaisuuksia päiväkodeissa, kunnes huomasi, ettei sijaisilla ole mahdollisuuksia kouluttautua. Niinpä hän otti selvää Koulutuskeskus Salpauksen koulutusmahdollisuuksista Orimattilassa ja pakkasi ennakkoluulottomasti aikuisopiskelijan koulurepun.

- Halusin lisäkoulutusta hoitoalalta ja valitsin lähihoitajan koulutuksen. Koska vanhustenhuollosta keskustellaan nykyisin niin kiivaasti, tuntui vanhustyön linja erityisen hyvältä valinnalta. Töitä ainakin tulee riittämään. Alan tekee mielenkiintoiseksi myös omien läheisten ikääntyminen. Koen saavani koulutuksesta paljon eväitä myös henkilökohtaiseen arkeeni, Jaana Kytömäki kertoo.

Ikäihmisten arvostusta tanskalaisittain

Aikuisopiskelun Kytömäki kokee monipuoliseksi ja erittäin antoisaksi, sillä elämänkokemus antaa aivan toisenlaista perspektiiviä opetettaviin aiheisiin kuin nuorena opiskellessa. Ikä ei ole tuntunut missään vaiheessa rasitteelta, vaan ennemminkin voimavaralta. Opintojen monipuolisuuteen Kytömäki on vaikuttanut itsekin valitsemalla keskenään mahdollisimman erilaisia työssäoppimisympäristöjä. Yksi valinnoista vei hänet Tanskaan asti yksityiseen vanhusten hoitokotiin.

- Siellä tehtiin todella edistyksellistä vanhustyötä. Puitteet eivät olleet erityisen hienot, mutta toista ihmistä arvostava ja kunnioittava toimintatapa teki paikasta unohtumattoman. Etiikka ja empatia ovat itselleni tärkeitä ammattitaidon osa-alueita ja niihin sain valtavasti oppia Tanskasta.

Ennen Tanskaan lähtöä Kytömäki kertaili kuumeisesti ruotsin sanastoa, mutta yllättyikin paikan päällä siitä, ettei toisen kotimaisen kielitaidosta ollut juurikaan apua. Työskentelykieleksi muotoutui englanti. Oman positiivisen kokemuksensa innoittamana Kytömäki rohkaisee myös muita aikuisopiskelijoita tarttumaan kansainvälisiin työssäoppimismahdollisuuksiin, jos sellaisia tulee tarjolle.

- Koulutuksemme on niin korkeatasoinen, etteivät pienet puutteet kielitaidossa haittaa yhtään. Vieraallakin kielellä pärjää, kun tietää mitä tekee.

Keikkatyöläisen arki kiehtoo  

Kytömäki uskoo lähihoitajan tutkintotodistuksen avaavan lähitulevaisuudessa monia ovia, joten päällimmäisenä on ajatus monipuolisten töiden tekemisestä keikkaluontoisesti. Useista työssäoppimispaikoista on jo tarjoiltu uusia töitä eikä hän tahdo sulkea pois mitään vaihtoehtoja. Rauhallinen ja empaattinen luonne, elämänkokemus sekä koulutuksella ja työnteolla hankittu ammattitaito ovat Kytömäen valtteja, joista moni työnantaja on varmasti kiinnostunut. 

Teksti ja kuva: Terhi Hollo