Referenssit, Hyviä juttuja

Työttömyys vaihtui uuteen ammattiin

Lahtelaisella Kaisa Nummelalla on monta tutkintoa: hän on merkonomi, kauppatieteiden maisteri ja toimitilahuoltaja. Kaisa teki pitkään kaupallisen alan toimistotöitä, mutta pari vuotta sitten pätkätyöt loppuivat ja hän joutui työttömäksi.

- Olin vuoden työttömänä ja se alkoi hermostuttaa. Lahdesta ei tuntunut löytyvän töitä, enkä halunnut muuttaa Helsinkiin, Kaisa kertoo.

Kaisa arveli, että siivousalalla riittäisi varmemmin töitä, joten hän päätyi Koulutuskeskus Salpaukseen opiskelemaan kiinteistöpalvelujen perustutkintoa, josta valmistuu toimitilahuoltajaksi. Tutkinnon suorittaminen kesti vähän yli vuoden.

Kaisa sai räätälöityä perustutkinnostaan juuri hänelle sopivan: Toimistopalveluosiossa hän sai hyödyntää aikaisempaa työkokemustaan. Ympäristönhuoltopalvelujen johtamisen ja kehittämisen valinnaisaineen hän poimi siivousteknikon erikoisammattitutkinnosta.

Valmistuttuaan toimitilahuoltajaksi Kaisa pääsi heti töihin Lahden Siivouspalveluun. Työssään hän huolehtii Lahden kaupungintalon siisteydestä.

- Tykkään tehdä töitä kaupungintalolla, siellä on mukava henkilökunta ja kotoisa ilmapiiri. Työympäristöni on todella siisti.

Opiskeluun kuului paljon oppimista työpaikoilla, ja opintojensa aikana Kaisa teki harjoittelujaksoja muun muassa sairaalassa.

- Siellä työhön kuului myös huolenpitoa ja ateriahuoltoa.


Erikoisammattitutkinto tähtäimessä

Parasta opiskelussa oli Kaisan mielestä hyvä yhteishenki opiskelukavereiden kanssa. Kaisan aikuisopiskelijaryhmässä oli ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Monet muutkin olivat työskennelleet aikaisemmin muulla alalla.

Kaisa on ollut tyytyväinen elämänmuutokseensa.

- Ei tämä ollut unelma-ammattini, mutta olen tosi tyytyväinen, kun on töitä. Monella on ennakkoluuloja siivoustyötä kohtaan, mutta tässä työssä tarvitaan oikeaa ammattitaitoa.

Kaisaa kiinnostaisi tulevaisuudessa suorittaa myös erikoisammattitutkinto puhdistuspalvelualalta.

- Opettajat houkuttelivat, että tule joskus opiskelemaan vielä lisää. Niin varmaan teenkin, sillä tykkään opiskella.


Teksti ja kuva: Silja Häikiö

Kisällikoulusta töitä nuorille ja konkareille 

Koulutuskeskus Salpauksen Kisällikoulu-hankkeessa koulutetaan uusia rakennusalan ammattilaisia perinteisellä kisälli-mestaritoimintamallilla: mestari kouluttaa kisälliä, kisälli oppii mestarilta. Kisällikoulussa peruskorjataan kulttuurihistoriallisesti arvokasta Männikön kiinteistöä Asikkalassa.

- Aina ei tarvitse tuijottaa vain uudenaikaisia työtapoja ja -välineitä. Perinteet on hyvä säilyttää, ja vanhat työtavat toimivat tänäkin päivänä, sanoo Männikössä työmaamestarina toimiva Antero Parikka. Parikka suorittaa itse rakennusalan erikoisammattitutkintoa Kisällikoulussa.

Kisällikoulusta nuoret saavat käytännön kokemusta, joka auttaa heitä työllistymään. Samalla työllistetään alalla pitkään olleita ammattilaisia, jotka opettavat nuoria. Tällä hetkellä Kisällikoulussa on viisi nuorta oppilasta, joista yksi on 23-vuotias Melissa Henell.

- Olen saanut viime vuonna loppuun pintakäsittelyalan perustutkinnon, eli olen maalari. Täältä haen lisäoppia ja kokemusta, että voin työllistyä paremmin. Suoritan samalla toista tutkintoa, rakennusalan perustutkintoa. Tosi monella on pelko lähteä koulun jälkeen työmaille, mutta tässä näkee jo heti, millaista se on.

- Olen tehnyt ulko- ja sisätöitä, muurausta, rappausta, purkutöitä ja salaojituksia. Täällä on kolme omalla tyylillään tekevää mestaria, joilta oppii erilaisia työtapoja, kertoo Henell.

Kisällikoulu-projektia rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Männikössä työskentelevät on valittu työttömistä tai työttömyysuhan alaisista ihmisistä TE-toimiston kautta. Kisällikouluun haetaan edelleen lisää oppilaita.

Kisällikoulusta on tarkoitus kehittää pysyvä toimintamalli, jota voidaan levittää myös muille tekniikan aloille.

Lisätietoja projektista

Salpaus on TM Rakennusmaailman luottotestaaja 

Salpauksen pintakäsittelyalalla tehdään tiivistä yhteistyötä Otavamedian julkaiseman TM Rakennusmaailma -lehden kanssa. Pintakäsittelyalan aikuisopiskelijat ovat olleet testaajina useissa Rakennusmaailman vertailuissa, muun muassa maalaustela-, vedeneriste-, saumatasoite-, sivellinsarja- ja turvavaljasvertailuissa.
Turvavaljastestiin liittyen on tehty myös opetuskäyttöön tarkoitettu video, jonka voi katsella YouTubessa. Turvavaljastestin tulokset julkaistiin TM Rakennusmaailman elokuun 2010 numerossa.

TM Rakennusmaailman turvavaljastesti YouTubessa  
TM Rakennusmaailman verkkosivut  

Sari Alasentie:
Rakennustyömaalla jokainen päivä on erilainen

 

"Työttömyys ei ole vaihtoehto" 

Kari Nevalainen, 49, joutui uuden tilanteen eteen, kun vuosia jatkunut työsuhde UPM:llä päättyi työnantajan vähentäessä väkeä. Nevalainen ei suostunut jäämään laakereilleen lepäämään, vaan päätti lähteä opiskelemaan. Vaatimus oli, että uuden alan on oltava sellainen, josta työt eivät lopu. Tämän vaatimuksen täytti kiinteistö- ja puhdistuspalveluala.

Nevalainen valmistui kiinteistöpalvelujen perustutkintoon kiinteistönhoitajaksi, opiskeltuaan 11 kuukautta ja yhden päivän. Hän sisällytti tutkintoonsa sekä kiinteistönhoitajan että toimitilahuoltajan opintoja, joten hänellä on valmius toimia sekä puhdistuspalvelualan että kiinteistönhoitajan tehtävissä.

Opiskeluaikana mies lähti ensimmäisten joukossa työssä oppimisjaksolle ja otti kaiken hyödyn irti päästessään seuraamaan alan ammattilaisia työssään. Joskus kävi jopa niin, että opiskelija pääsi esittelemään konkareille uusia, toimivampia ratkaisuja vuosia käytössä olleiden tilalle.

Nevalainen kuvailee itseään jästipääksi, joka vaatii kouluttajiltaan paljon. Hänellä on rohkeutta esittää kysymyksiä ja myös kyseenalaistaa olemassa olevia käytäntöjä. Itsepäisestä luonteestaan huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, hän pärjäsi kouluttajien ja opettajien kanssa hienosti.


Suoraan koulusta töihin

Heti opiskelujen päätyttyä Nevalainen työllistyi LK Kiinteistöpalveluihin, jossa hän suoritti kiinteistönhoitaja tutkinnon osien työssä oppimisjaksot. Työtehtävät ovat nyt pitkälti samoja kuin työssä oppimisjaksolla, mutta toimenkuva on jonkin verran laajentunut. Tällä hetkellä hänen vastuullaan on useita eri kohteita käsittävä alue.

- Työpäiväni ovat erittäin vaihtelevia. Yhteen päivään mahtuu hiekoittamista, alueen yleistä kunnossapitoa, parvekkeen oven korjausta. Pelastinpa kerran jonkun lakanat mankelistakin, eli tehtäviä on laidasta laitaan. Samoin asiakkaita. Työ on haastavaa, mutta sopivan vapaata ja vaihtelevaa. Olen vastuussa omista tekemisistäni, ja aikataulunkin voi määritellä aika pitkälle itse.

- Pidän tästä enemmän kuin aiemmasta työstäni. Ainoa huono puoli on se, että tässä on pienempi palkka. Mutta toisaalta, tässä iässä en enää juokse rahan perässä. Eikä työt ainakaan lopu.

- Kiinteistö- ja puhdistuspalvelualalla työnantajat arvostavat iän tuomaa kokemusta. Tässä työssä joutuu olemaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa, eikä aina tiedä, mitä tulee vastaan. Elämänkokemuksen ansiosta sitä ei enää järkyty niin helposti. Koulutusta arvostetaan myös todella paljon. Olen miettinyt, että suorittaisin vielä ammattitutkinnon perustutkinnon lisäksi.

- Tämän hetkisessä työssäni toimin pelkästään kiinteistöhuollon puolella, mutta ihan mielelläni tekisin myös siivoustyötä. Unelmani olisi vanhanajan talonmiehen homma, jossa sama ihminen hoitaa kiinteistön huollot ja siivouksen.

Niille, jotka vielä kamppailevat esimerkiksi työttömyyden kanssa, Karin viesti on selkeä:
- Opiskella voi vanhempanakin, ja töitä on mahdollista saada. Työttömänä ei tarvitse olla!


Asiakkaat edellyttävät tutkintoa

Arto Remes LK Kiinteistöpalveluista kertoo, että tänä päivänä koulutus on ehdoton edellytys kiinteistöalalla työllistymiselle.

- Koulutuksen merkitys on todella suuri. Asiakkaat edellyttävät tarjouspyynnöissä työntekijöiltämme vähintään kiinteistöhuollon perustutkintoa. Nykyään alkaa vaatimuksena olla jo ammattitutkinto. Meiltä on tälläkin hetkellä ihmisiä ammattitutkintoa suorittamassa.

- Kari Nevalainen tuli meille työssä oppimisjaksolle, ja hommat hoituivat siihen malliin, että palkkasimme hänet saman tien opiskeluiden päätyttyä. Tämä on palveluammatti, ja Kari tulee ihmisten kanssa hyvin toimeen.


Teksti Mia Lithén, kuva Silja Hjerppe

Opiskelijat rakentavat omakotitaloja Lahden Ahtialaan

Koulutuskeskus Salpauksen rakennusalan opiskelijat rakentavat alueelle kaikkiaan neljätoista taloa. Rakenteilla on yhtä aikaa kolme
erillistä taloa: yksi talo perustamisvaiheessa, toinen runkovaiheessa
ja kolmas sisustusvaiheessa. Vaiheittainen rakentaminen mahdollistaa sen, että opiskelija saa vuoden aikana monipuolisen työkokemuksen pientalojen rakentamisesta.

Talonrakentajan kolmevuotinen tutkinto (Lahti):
1. vuosi opiskellaan ammatin perustaitoja ja teoriaopintoja oppilaitoksessa.
2. vuosi opiskellaan käytännöntaitoja oppilaitoksen työmaakoululla.
3. vuosi ollaan työssäoppimassa yrityksissä ja suoritetaan loput
teoriaopinnot oppilaitoksessa.

Työmaakoululla rakennetaan Suomen ensimmäisiä matalaenergiataloja opiskelijatyönä. Tavoitteena on opettaa opiskelijoille ekologista pientalorakentamista, jolla voidaan vähentää energiankulutusta. Energiatehokkuus saavutetaan paksummilla eristevahvuuksilla, tiiviimmillä rakenteilla, energiatehokkaammilla ikkunoilla ja ovilla sekä ekologisemmilla lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmillä.
     
Työmaakoululla työskentelee vuoden aikana noin sata opiskelijaa.
Talonrakentajien ohella työmaalla työskentelee sähkö-, talotekniikka-, pintakäsittely-, kivi- ja viheralan opiskelijoita. Yhteistyön sujuminen vaatii yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Työturvallisuus on työmaalla ykkösasia. Työsuojeluasiat ovat osa asennekasvatusta joka kulkee läpi koko koulutuksen ja kaikkien työtehtävien. Tavoitteena on luoda kaikille työntekijöille mahdollisimman turvalliset työolosuhteet.

Artikkeleita Ahtialan talotyömaasta:
Etelä-Suomen Sanomat: Omakotitaloja oppilastyönä (pdf)
Svengi: Matalaenergiataloja opiskelijatyönä (pdf)
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: Ahtialan työmaakoulu näyttää esimerkkiä koko Suomelle (pdf)
Palkkatyöläinen: Työturvallisuus opiskelijatyömaalla (pdf)

Kivenkovalle ammattilaiselle on kysyntää

Kivi on kestävä, ekologinen ja täysin kierrätettävä materiaali jota voidaan käyttää uudelleen kerta toisensa jälkeen. Luonnonkiven pinta vain paranee vanhetessaan, kun siihen muodostuu "ajan patinaa". Kiveä on arvostettu rakennusmateriaalina jo vuosituhansia, eikä sen suosio ole laantumassa. Yhä useampi talonrakentaja haluaa myös pihalleen ammattilaisen toteuttamia kiveyksiä ja istutuksia. Piha on tänä päivänä tavallaan yksi "lisähuone", jossa vietetään aikaa perheen ja tuttavien kanssa. Ammattitaitoisille kivimiehille on kysyntää, joten hyvät tekijät työllistyvät varmasti. Koulutuskeskus Salpauksesta valmistuu kevään 2010 aikana 15 uutta kivialan ammattilaista.

Tuleva kivialan ammattilainen Teuvo Kandelin kiinnostui kivirakentamisesta työskenneltyään pitkään rakennusalalla. Hän otti selvää alan koulutusmahdollisuuksista ja päätyi lopulta Koulutuskeskus Salpaukseen kivimiehen ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Opinnot ovat kestäneet nyt reilun vuoden ja edessä häämöttää valmistuminen tänä keväänä. Teuvo suorittaa ammattitutkinnosta sekä ympäristökivien-, että rakennuskiven asentamisen, joten hänen saamansa koulutus on erittäin monipuolinen.

"Opiskelukokemukset ovat olleet positiiviset ja kouluun on ollut aina mukava tulla. Opiskelun painottuminen käytännön harjoituksiin ja oikeisiin työkohteisiin ovat olleet mielekkäitä. Käsityöammatin kun oppii parhaiten itse tekemällä. Koulutuksen aikana ovat tulleet tutuiksi mm. eri kivilajit ja niiden työstö; esim. sahaus, hionta, hautakivien kunnostaminen ja valmistaminen kaiverruksineen, betonikiveysten asentaminen, luonnonkivimuurien ja kiveysten rakentaminen sekä alan messutoiminta. Opintoretkillä on tutustuttu erilaisiin kivikohteisiin mm. Olavin linnaan ja kivilouhimoihin. Myös oikeiden työasentojen ja -menetelmien opettelu on äärimmäisen tärkeää, jotta polvet ja selkä eivät joudu vääränlaiseen rasitukseen. Säännölliset tauot ja jaloittelu ovat tärkeitä jaksamisen kannalta."

"Kivialan tulevaisuus näyttää hyvältä ja haasteellisia työkohteita riittää jatkossakin", toteaa kivialan opettaja Reijo Leivo. "Kivi antaa mahdollisuuksia erikoistumiseen ja kivimies
muodostaa itse työnkuvansa sen mukaan toimiiko rakennuskivi, ympäristökivi vai kivisaneeraus työkohteissa. Työllistymisprosentti kivimiehen ammattitutkinnon suorittaneilla on 85 prosenttia. Suurin osa työllistyy pääkaupunkiseudulle jossa volyymit ovat suurempia kuin täällä pohjoisempana."

Myös Teuvo Kandelin on saanut huomata, että kysyntää ammattilaisille on " Messuilla ovat monet tulleet kyselemään, että milloinkas sinun opintosi päättyvät ja tuletkos meille töihin! Joten suhtaudun luottavaisesti tulevaisuuteen kun töitä tuntuu olevan tarjolla näinkin runsaasti."

"Aikuisopiskelijan pitää olla omatoiminen ja aktiivinen"

Mari Paavola aloitti rakennusalan perustutkinnon opinnot Koulutuskeskus Salpauksessa syksyllä 2008. Tätä ennen hän oli työskennellyt 9 vuotta ravintola-alalla. Rakennusalalla Maria kiinnosti erityisesti pintapuolen työtehtävät. Puolitoista vuotta kestäneet opinnot ovat nyt loppusuoralla ja valmistumispäivä on kesäkuussa 2010. Kävimme kyselemässä Marin kuulumisia työssäoppimisjaksolta omakotitalon rakennustyömaalta Lahden Ahtialasta.

Marin ajatuksia opiskelusta ja työssäoppimisesta

Olen ollut mukana tällä työmaalla alusta saakka ja päässyt osallistumaan omakotitalon rakentamisen koko prosessiin aina harkkojen muurauksesta lähtien. Tällä hetkellä työtehtäviini kuuluu mm. vedeneristys- ja laatoitustöitä talon kosteissa tiloissa. Työmaa on opiskelijakohde, jossa saamme osallistua kaikkiin rakentamisen eri työtehtäviin. Itse koen työssäoppimisjaksot erittäin tärkeiksi, sillä pelkällä teorialla ei opi käytännön töitä. Teoriatietokin on tärkeää, varsinkin uusien asioiden opettelun alkuvaiheessa. Parhaiten olen oppinut asiat, kun ne on ensin käyty teoriassa läpi, sen jälkeen harjoiteltu niitä oppilaitoksen tiloissa ja lopuksi tehty töitä "oikeassa" työkohteessa työssäoppimispaikalla.

Opiskelu Salpauksessa on sujunut yllättävän hyvin vaikka alussa opiskeluajan lyhyys hiukan hirvittikin. Reilu vuosi perustutkinnon tavoitteisiin pääsemiseen, kun nuorten puolella saman tutkinnon suorittamiseen kuluu kahdesta kolmeen vuotta. Opettajilta olen saanut aina tarvittaessa kiitettävästi tukea ja puhelimet ovat soineetkin ahkerasti. Opettajiltakaan ei kaikkea tietoa voi saada valmiina vaan tietoa pitää etsiä itse, olla kiinnostunut alasta ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Aikuisopiskelijan tuleekin olla omatoiminen ja aktiivinen niin opiskelussa kuin työssäoppimispaikan etsimisessä.

Tulevaisuuden suhteen työpaikan saaminen jännittää kovasti - yleisessä taantumassa työpaikkoja ei ole tarjolla joka paikassa. Tässäkin asiassa pitäisi olla erityisen aktiivinen, luoda kontakteja, olla tietyllä tavalla nöyrä ja ottaa vastaan laaja-alaisesti tarjolla olevia työtehtäviä. Itseäni harmittaa, etten hakenut työssäoppimispaikkaa sellaisesta kohteesta, josta olisi ollut mahdollisuus saada vakituinen työpaikka opintojen päätyttyä. Yhtenä mahdollisuutena näkisin myös vuokrafirman palkkalistoille hakeutumisen - silloin saisi ainakin jonkinlaista kokemusta alan töistä.

Opiskelijat rakentavat matalaenergiatalon Heinolaan

Koulutuskeskus Salpauksen talonrakentaja opiskelijat rakentavat matalaenergiatalon Heinolan Pirttiniemeen. Rakennuksen perustustyöt aloitettiin syksyllä 2009 ja kohteen arvioitu valmistumisaika on talvella 2011.

Rakennustyöt toteutetaan työssäoppimisjaksojen puitteissa

Opiskelija suorittaa noin puolet opinnoistaan käytännön työtehtävissä rakennustyömaalla. Opetus on hyvin käytännönläheistä rakentuen teoriaopintojen ja käytännön työtehtävien vuorottelulle. Opiskelija suorittaa ensin kahdeksan viikon pituisen teoriajakson oppilaitoksessa hankkien tarvittavat perustiedot/-taidot ja tämän jälkeen hän pääsee soveltamaan opittuja tietoja/taitoja käytännön työtehtäviin. Teoriaopintojen ja työssäoppimisen vuorottelu jatkuu läpi koko kolmevuotisen tutkinnon.

Matalaenergiatalo

Matalaenergiatalon tilojen lämmitykseen kuluvan energian määrä on tavanomaista pienempi, jopa alle puolet rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon keskimääräisestä kulutuksesta. Rakentaminen on mahdollista toteuttaa tavanomaisella nykytekniikalla. Kustannuksiltaan matalaenergiatalo on hieman kalliimpi normaalirakentamiseen verrattuna, mutta investointi maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa alentuneina käyttökustannuksina.

Suunnittelussa avainasioita ovat rakennuksen koko, muoto sekä rakennuksen sijoittelu tontille. Huomioitavaa on myös lämmitysjärjestelmän, lämmitystavan, ilmanvaihdon, vedenkulutuksen ja sähköratkaisujen huolellinen suunnittelu. Toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden lämmöneristyskykyyn ja tiiviyteen, joka saavutetaan normaalia paksummilla eristeillä. Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttaa myös ikkunoiden ja ovien lämmöneristyskyky.

Miksi matalaenergiataloja ei rakenneta enemmän?

Taloa rakennettaessa painotetaan liikaa rakennuskustannusten merkitystä rakennuksen koko elinkaaren kustannusten sijaan. Rakennusvaiheessa edullisempi vaihtoehto tulee ajan mittaan kalliimmaksi korkeampien käyttökustannusten myötä. Matalaenergiatalo edustaa tulevaisuuden rakentamista ja sen suosio lisääntyy sitä myötä, kun kuluttajien kustannustietoisuus lisääntyy ja energian hinta nousee.

 

Opiskelijoiden ja asiantuntijoiden monialainen yhteistyöprojekti

Lahti sai uuden maamerkin Sibeliustalon ympäristöön muodostuvaan puuarkkitehtuuripuistoon, kun kaksitoista metrinen Puutorni Niemenkadun liikenneympyrässä vihittiin käyttöön. Salpauksen opettajat ja opiskelijat puu-, metalli- ja kivialoilta olivat keskeisiä toimijoita yli vuoden kestäneissä suunnittelu- ja rakennustöissä yhdessä Lahden kaupungin, Puu Kulttuurissa -yhdistyksen, Propuu ry:n sekä hanketta tukeneiden yritysten kanssa.

Tornin kantavat rakenteet on toteutettu siten, että ne täyttävät Suomen vaativat rakennusmääräykset. Tukirakenteena on puu- ja teräsosien muodostama runko, joka on jäykistetty kiristettävien vetotankojen avulla. Teoksen näkyvimmät osat ovat 130 osanen puuspiraali ja 30 tonnia painava graniittinen jalustarakenne.

Lue lisää yhteistyöprojektista >> Salpauslehden artikkeli (pdf)

Kivirakentaminen

"Vankien koulutus helpottaa vapautumisen jälkeistä elämää - kivimiehen ammattitutkinto" 
Opettaja-lehden artikkeli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaisa Nummela

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Männikön kiinteistö Asikkalassa on Kisällikoulun oppimistyömaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kari Nevalainen
Kari Nevalainen halusi kouluttautua alalle, josta työt eivät lopu. Hän opiskeli kiinteistönhoitajaksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 





 




 

 

 

 

 

Perustuksen pohjatyöt

Perustuksen rakentaminen