Referenssit, Hyviä juttuja

• Taidekehystys, portfolio blogina    
• Puuveneessä yhdistyy kädentaidot, kauneus ja ekologisuus    
• Opinnäytetyönä Hollolan museoveneen replika  
• Riikka Huuskonen: Romusta raameiksi
• Taidekehystys, opinnäytetyö blogina
• Taidekehystys ja puuala Kätevä & Tekevä 2010 messuilla
• Tuunattuja kehyksiä Romusta raameiksi -näyttelyssä
• Salpauksen krokotiilikone nauhahiomakoneiden SM-mittelöissä
• Yrittäjän on pysyttävä "ajan hermolla"
• Opinnäytetyö NAAMIOT
• Kansainvälinen kilpailutoiminta puualalla
• Lehmät valtasivat Lahden keskustan
• Kevätpäivän sahaustapahtuma
• Opiskelijoiden ja asiantuntijoiden monialainen yhteistyöprojekti    

Taidekehystys, portfolio blogina

Taidekehystyksen, artesaani opiskelija Tuija Laine tekee opinnoistaan portfoliota perinteisestä portfoliokansiosta poiketen blogina.
Blogimuotoisessa portfoliossa Tuija esittelee opiskeluaikana tekemiään töitä kuvien ja tekstien välityksellä.

Portfoliota kootaan koko opiskeluajan ja siihen dokumentoidaan kaikki opiskelijan työnäytteet.Taidekehystäjän portfolio on samalla myös opinnäytetyö. Huolella tehty portfolio toimii loistavana välineenä näyttää osaamistaan hakeuduttaessa työelämään tai jatko-opintoihin.

Tuija Laineen portfolio blogina

Puuveneessä yhdistyy kädentaidot, kauneus ja ekologisuus

Uusi Lahti: Veneenveistäjien taidonnäytteet vesillä

Koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuksen opiskelijoiden rakentamia puuveneitä laskettiin vesille Lahden Teivaan venesatamassa. Kuusi erilaista venettä rakentajineen kellui eri puolilla satamaa. Vesillä liikkui mitä erilaisimpia käsityönä valmistettuja puuveneitä: jokivene, soutukanootti, purjejolla, kajakki, soutuvene sekä thaimaalainen pitkähäntävene.

Opiskelijat tekevät ensimmäisenä opiskeluvuotenaan parityönä limilautaisen soutuveneen, jota kutsutaan kansanomaisemmin savolaiseksi veneeksi. Soutuveneen jälkeen opiskelijat saavat itse valita millaisen puuveneen rakentavat ja edetä sen valmistuksessa omaan tahtiin.

Lue lisää >> Uusi Lahti (pdf)  

Kuvia soutukanootin valmistuksesta

Kuvia purjejollan valmistuksesta

Puuvene -lehti: Päiväpursi Sulkaveneen piirustuksilla

Koulutuskeskus Salpauksen veneosastolla rakennetaan kolmea puuvenettä jotka pohjautuvat pieneen painoköliseen Sulka -venetyyppiin. Sulkaveneitä käytettiin alun perin nuorten kilpapurjehduksen opetusveneinä ja sillä oli myös oma kilpaluokka Suomessa.

Opiskelijoiden kiinnostus sulkaveneen mallia kohtaan heräsi koululta löytyneiden vanhojen piirustusten myötä. Lähes sata vuotta vanhoille rungon linjoille löytyi uusi käyttötarkoitus retkeilyyn soveltuvana päiväpurtena. Kaunislinjainen vene soveltuu kokonsa puolesta hyvin päivän kestäviin retkiin ja sitä on myös mahdollista siirtää trailerilla paikasta toiseen.

Lue lisää >> Puuvene -lehti (pdf)  

Kuvia Sulkaveneen valmistuksesta

YLE Lahti: Puuvene pysyy pinnalla 

Koulutuskeskus Salpauksen veneosastolla rakennetaan kymmeniä puuveneitä vuosittain. Usko puuveneiden tulevaisuuteen on vankkumaton. Puuveneiden suosio on kasvussa ihmisten kiinnittäessä entistä enemmän huomiota ekologisuuteen, materiaaleihin, veneiden ominaisuuksiin ja perinteisiin arvoihin.

Veneenrakennuksen verstaalla lentää lastut ja ilmassa leijailee puupölyä. Opiskelijat ovat hyvin innostuneita ja keskittyneitä omiin töihinsä. Opettajan mukaan joskus vähän liikaakin, koska opiskelijoita saa päivän päätteeksi hätistellä pois verstaalta. Hyvänä motivoijana toimii se, että jokainen opiskelija voi valmistaa itselleen opintojensa aikana sellaisen puuveneen kun haluaa ja lunastaa sen itselleen edullisesti opintojen päättyessä.

Lue lisää >> YLE Lahti

Opinnäytetyönä Hollolan museoveneen replika

Veneenrakennuksen opiskelija Kaisli Syrjänen on kiinnostunut vanhoista veneistä ja rakennustekniikoista. Jo opintojen alussa hänelle oli selvää, että opinnäytetyönään hän tekisi replikan jostain vanhasta veneestä ja perehtyisi samalla perinteisiin työmenetelmiin.

Opinnäytetyön aiheen hän löysi kuin vahingossa Etelä-Suomen Sanomien artikkelista, jossa kerrottiin Hollolan kunnanviraston aulaan näytteille asetettavasta museoveneestä. Veneen hylky oli löydetty kymmenen vuotta aiemmin ruoppaustöiden yhteydessä Vesijärven pohjasta läheltä Hollolan keskiaikaista kirkkoa.

Hylky oli säilynyt melko hyvin Hollolan Kirkkolahden pohjassa paksun mutakerroksen suojassa. Konservointityön yhteydessä tehtyjen tutkimusten pohjalta saatiin selville, että veneessä käytetty puuaines oli peräisin 1800-luvulta. Yli satavuotias vene on malliltaan hyvin vanha. Rakennusmenetelmät, joita siinä on käytetty, ovat olleet käytössä jo 1600- ja 1700-luvuilla.

Opinnäytetyönä projekti oli aika mittava ja sen sovittaminen käytettävään aikaan oli haastavaa. Itse rakentamiseen ei kulunut valtavasti aikaa, mutta alkuvalmisteluihin sitäkin enemmän. Ensin oli tehtävä mittava taustatietojen kartoitus, tietojen hankkiminen ja niihin perehtyminen. Sitten alkoi piirustusten mittaaminen ja tulkinta pienoismallin rakentamista varten. Pienoismallin avulla hahmoteltiin laitalautojen ja partaiden muodot.
 
Veneen valmistusta varten piti vielä hankkia oikeanlaiset materiaalia ja perehtyä vanhoihin valmistusmenetelmiin. Veneen kaikki osat jopa naulat valmistettiin käsityökaluja käyttäen vanhoja työmenetelmiä hyödyntäen. Vene on tekijänsä mukaan kunnianosoitus menneiden aikojen käsityötaidoille.

Opinnäytetyö Hollolan veneen replika (pdf) 

Riikka Huuskonen: Romusta raameiksi

Taidekehystäjäksi opiskeleva Riikka Huuskonen kuvailee taidekehystäjän linjaa hyvin monipuoliseksi, sillä opinnoissa keskitytään kehystämisen perusteiden lisäksi värioppiin, taidehistoriaan ja valokuvaukseen.

Isoimpiin proggiksiin Riikka luki muun muassa näyttelynrakennuskurssin, jossa yhteistyötä tehtiin Taidekeskus Velman kanssa. Siinä opiskelijat saivat koota itsenäisesti näyttelyn, johon esille asetettiin opiskelijoiden itse tekemiä töitä. Näitä hetkiä Riikka pitää parhaimpina puolina taidekehystäjälinjalla.

- Oman näyttelyn rakentaminen, jossa näkee oman käden jäljen. Kehyksiksi voi luoda ihan mitä vain maan ja taivaan väliltä. Siitä tuli myös näyttelymme nimi Romusta Raameiksi, Riikka luonnehtii.

Kuten ala, myös työllisyysmahdollisuudet ovat monipuolisia.

- Opiskelu on käsityöpainotteista. Kehystäminen on perinteinen, mutta silti ajankohtainen ammatti, niin kauan kuin ihmiset haluavat tauluja seinille, Riikka kuittaa.

Tulevaisuuden suunnitelmat yltävät Riikalta myös kehysten yli, sillä hän on ajatellut hakea opiskelemaan konservaattoriksi. Hänen mielestään se on oikein sopiva kombo taidekehystäjän ammattinimikkeelle.

Riikka Huuskosen opinnäytetyö blogina

teksti, kuvat ja video:
Maria Makkonen, audiovisuaalisen viestinnän opiskelija

Taidekehystys, opinnäytetyö blogina

Taidekehystyksen, artesaani opiskelija Riikka Huuskonen toteutti
opinnäytetyön kirjallisen osuuden perinteisestä printtiversiosta
poiketen blogina. Riikka kertoo blogissaan valmistamiensa kehysten
taustoista ja valmistusmenetelmistä.

Riikka Huuskonen taidekehystys portfolio

Taidekehystys ja puuala Kätevä & Tekevä 2010 messuilla

Koulutuskeskus Salpauksen eri alojen opiskelijoiden (noin 150 opiskelijan) ja henkilöstön edustajien yhteistyönä toteutettiin Taito Häme ry:n Kätevä & Tekevä 2010 myynti- ja esittelytapahtumaan muotinäytös sekä messu- ja työnäytösosastot.  Tapahtuma järjestettiin Lahti Hallissa 6.-7.11.2010

MESSU- ja TYÖNÄYTÖSOSASTOT
Koulutuskeskus Salpauksella oli messuilla kaksi erillistä näyttelyosastoa. Graafisen suunnittelun opiskelijoiden suunnittelemalla messuosastolla esiteltiin vaatetuksen, taidekehystyksen, puualan ja tarpeistonvalmistajien töitä sekä jaettiin tietoa messuille osallistuneista koulutusaloista. Osastolla esiteltiin myös tarpeistonvalmistajien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden työnäytöksenä paperisten naamareiden valmistusta.
Kuvia messuosastosta ja tarpeistonvalmistajien työnäytöksestä 

Toisella osastolla puualan opiskelijat valmistivat erilaisista puuviiluista intarsiakuvioita hyödyntäen työskentelyssään perinteisiä käsityömenetelmiä ja koneellista tekniikkaa.
Kuvia puualan työnäytöksestä  

Messuosastolla oli esillä taidekehystäjien tuunaamia kehyksiä. Musta ja hopeinen kehys on valmistettu nupinauloilla puukehykseen kiinnitetyistä metallisista juomatölkkien kuorista. Hopeisen kehyksen väri tulee juomatölkkien alumiinisista sisäpinnoista. Mustan kehyksen metallipintaa on lisäksi käsitelty maalaamalla ja hiomalla. Ruskea kehys on päällystetty nahanpaloilla, jotka on kiinnitetty nupinauloilla puukehykseen.

Vaatetuksen sivuilla koko juttu Kätevä & Tekevä 2010 messuista

---

Tuunattuja kehyksiä Romusta raameiksi -näyttelyssä

Taidekehystäjäopiskelijat toteuttivat stailaus -jaksolla tekemistään kehyksistä ja vitriineistä Romuista raameiksi -näyttelyn Taitokeskus Velmaan. Näyttelyssä oli esillä opiskelijoiden tuunaamia yksilöllisiä ja uniikkeja kehystystöitä.

Näyttelyn kantavana teemana oli vitriinikehystys ja kierrätysmateriaalit. Näyttelyssä tuotiin esille, kuinka kierrättämällä ja tuunaamalla saadaan aikaan yksilöllisiä taideteoksia. Samalla haluttiin kääntää päälaelleen perinteinen käsitys kehyksen tehtävästä ja tehdä kehyksestä itsestään taideteos.

Kuvia Romusta raameiksi -näyttelystä 

Salpauksen krokotiilikone kiihdytti finaaliin nauhahiomakoneiden SM-mittelöissä

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun nauhahiomakoneet kiihdyttivät kilpaa Lahden Puuntyöstömessuilla torstaina 14.10. Mukana oli myös Salpauksen kone, jonka opiskelijat olivat tuunanneet särmikkääseen krokotiilimuotoon.

Kilpailussa Salpauksen nauhahiomakonetta ohjasti toisen vuoden opiskelija Jerry Hietala. Hän opiskelee artesaaniksi muotoilun ja mallintamisen koulutusohjelmassa puu ja huonekaluosastolla. Krokotiilikone rakennettiin oppitunneilla yhteisvoimin, mutta luokkatovereiden yhteisellä päätöksellä Jerry pääsi kilpailuun lähettämään koneen matkaan.

Salpauksen kone selvisi aika-ajoista loppukilpailuun, mutta tippui finaalin ensimmäisessä taistossa puusepänliike Öhmania vastaan. Finaali ajettiin pudotusperiaatteella kahdella vierekkäisellä radalla, ja kokonaisuudessaan siinä kilpaili kahdeksan konetta. Viimeisessä lähdössä mukana oli kaksi vahvinta, Salpausta vastaan ajanut Öhman sekä Axxell Utbildningin Karjaalta. Kilpailun voitti Axxelin opiskelijoiden vauhdikkaan punainen hiomakone.

- Salpauksen koneella on tosi hyvä kiihtyvyys, mutta vauhti ei aivan riittänyt loppuun asti. Aluksi se oli edellä, mutta Öhmanin kone meni puolivälissä ohi, analysoi opettaja Tuomo Rahikainen.

Rahikainen epäileekin, että Salpauksen kone olisi pärjännyt lyhyellä radalla paremmin. Vaikka osallistumisen riemu on tärkeintä, jäi finaalissa tippuminen mietityttämään sekä opettajaa että opiskelijaa.

- Tämä on ihan vakiokone, jonka löysimme varastosta. Vähän kiireellä sitä tuunasimme, ja keskityimme ulkonäköön, niin kuin muotoilun ja mallintamisen opiskelussa kuuluu. Tekniikka hoituu kuntoon seuraaviin kisoihin mennessä, lupailee Rahikainen.

Muotoilun ja mallintamisen opiskelussa pyritään rakentamaan toimivia ja hyvännäköisiä ulkokuoria erilaisille laitteille, esimerkiksi puhelimille. Nykyään opiskelussa korostuvat 3D-mallintaminen ja tietotekniikka.

Nauhahiomakoneiden SM-kiihdytysajot järjesti helatoimittaja Häfele. Kilpailut ajettiin 20 m pitkällä radalla tavallisista nauhahiomakoneista viritetyillä laitteilla. Vastaavia kilpailuja ei ole aikaisemmin Suomessa juuri nähty, mutta Yhdysvalloissa laji kerää suuriakin yleisöjä.
 
Lisätietoa ja videopätkiä nauhahiomakoneilla kilpailemisesta löytyy  Häfelen verkkosivuilta.

Yrittäjän on pysyttävä "ajan hermolla"

Artesaani, mallipuuseppä Veli-Pekka Leinonen toimii puusepänalan yksityisyrittäjänä. Hänen yrityksensä Puusepänverstas V-P Leinonen on valmistanut vuodesta 2003 lähtien koriste- lahja- ja käyttöesineitä sekä laadukkaita tilauskalusteita. Yksi hänen omista innovaatioistaan on kotimaisista puulajeista valmistetut tuhkauurnat, joille myönnettiin syksyllä 2009 Suomen ensimmäinen laatumerkintä.

Koulutuskeskus Salpauksessa Veli-Pekka tavataan kahdessa roolissa; hän toimii Salpauksessa opettajana ja suorittaa samalla oman työnsä ohessa puusepänalan erikoisammattitutkintoa, valmistuen puuseppämestariksi syksyllä 2010.

Veli-Pekan kokemuksia opiskelusta ja yrittäjyydestä

Olen kokenut opiskelun ja yritystoiminnan harjoittamisen hyvin mielekkäinä, vaikka aikataulujen sovittaminen ja opiskeluun tarvittavan ajan järjestäminen on toisinaan ollut hankalaa. Suosittelen lämpimästi lisäkoulutuksen hankkimista muillekin yrittäjille - yksityisyrittäjänä kun helposti jumiutuu omiin tuotteisiin ja työtapoihin. Koulutuskeskus Salpauksessa ollaan "ajan hermolla" niin alan trendien, opetuksen kuin kone- ja laitekannankin osalta.
 
Koen yhteistyön Salpauksen kanssa antoisaksi ja siitä on ollut hyötyä kummallekin osapuolelle. Olen saanut yhteistyön ansiosta yritykselleni lisää asiakkaita ja itselleni lisäkoulutusta. Oppilaitos on puolestaan voinut hyödyntää vahvaa käytännön osaamistani mm. sorvaustekniikan opettajana.

Töiden osalta katson tulevaisuuteen hyvin positiivisin mielin. Omassa yrityksessä töitä on riittänyt jopa kiireeksi saakka. Pelkillä tilaustöillä ei kuitenkaan tänä päivänä pärjätä, vaan yrityksellä on oltava muutamia isompia vakioasiakaita, joista saadaan yrityksen perustulot. Tilaustöiden suhteen asiakkaat pitävät useimmiten ostokriteerinä hintaa, eikä pieni yritys kykene kilpailemaan hinnalla massatuotannon kanssa. Toki laatua arvostavia asiakkaitakin löytyy.

Yritykseni on tarjonnut työssäoppimispaikkoja opiskelijoille ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Tärkeänä ominaisuutena pidän oma-aloitteisuutta esim. opiskelija osaa siirtyä eri työvaiheista toiseen ilman erillisiä ohjeita. Yrittäjäksi aikovan tuleekin hallita koko työprosessi aina tuotteen suunnittelusta pintakäsittelyyn saakka. Yhtenä tärkeänä osaamisalueena pidän CNC -tekniikkaa - siihen tulisi panostaa ja kouluttautua.

Opinnäytetyö NAAMIOT

Lopputyöni aiheen valintaa lähdin työstämään aluksi rauhallisesti pohtien. Halusin valita jonkin sellaisen aiheen, mikä kiinnostaisi minua syvästi. Kiinnostavuuden lisäksi päätin kriteerikseni valita jotakin luovaa ja pintakäsittelyyn liittyvää.

Aiheekseni päätinkin valita naamiot niiden kiehtovuuden ja haasteellisuuden takia. Naamioiden kiehtovuus kumpuaa monesta eri tekijästä. Mielestäni näitä tekijöitä ovat muun muassa erilaiset piiloviestinnälliset keinot, kuten naamion symboliikka, värit, tarkoituksellisuus ja etenkin se, mitä naamio kätkee taakseen. Olemukseltaan naamio on jo sinänsä arvoitus, jota ei koskaan täysin voi selvittää. Ehkä juuri tämä seikka tekeekin siitä niin mielenkiintoisen ja luovan kohteen lopputyön valinnaksi.

Kehystyksen osalta en halunnut tyytyä perinteiseen vitriinilista-ratkaisuun, jota usein käytetään esineiden ja kipsivalosten kehystyksessä. Perinteisessä vitriinikehystyksessä kokonaisuudesta tulee kaappimainen ratkaisu. En kuitenkaan halunnut ”vangita” naamioitani vitriiniin, koska halusin kokonaisuudesta erittäin ilmavan ja perinteisestä poikkeavan.

Salla-Mareena Tikkanen (artesaani, taidekehystys)

Kuvia kehystyksen eri työvaiheista
Naamiot - Venetsialaiseen tyyliin       
Naamiot - kommunikointi   

Kansainvälinen kilpailutoiminta puualalla

Koulutuskeskus Salpaus on huonekalupuusepänalan sekä sisustuspuusepänalan valtakunnallinen huippuvalmennusyksikkö. Tehtävänä on koordinoida ja toteuttaa Suomen kilpailuedustajan valmennus joka toinen vuosi järjestettäviin ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin. Salpauksen kulttuurin ja tekniikan alojen puusepänkoulutuksen yhteydessä on valmennettu Suomen edustaja nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin jo 1990 luvulta lähtien.

Vuoden 2009 World Skills -kilpailu järjestettiin Kanadan Calgaryssa. Huonekalupuuseppien edustajana kilpailuissa oli Anssi Nikku sijoittuen kuudenneksi. Kuudes sija on paras suomalaissijoitus kautta aikojen huonekalupuusepän lajissa. Pistemäärällä 520 Anssi ylsi diplomitason suoritukseen, joka on yli 500 pistettä.

- ”Vaikka sijoitukseni on kohtalainen, pikkuvirheet harmittavat, koska tiedän, että taitoni olisivat riittäneet parempaankin suoritukseen”, Anssi kommentoi kilpailun jälkeen. Tosin kaikilla muillakin kilpailijoilla oli sama tilanne. Kukaan kilpailijoista ei yltänyt täydelliseen tulokseen kilpailun kovassa paineessa.

Tänä vuonna kilpailutyönä oli kaappi, jossa oli sisällä pieni vetolaatikko. Se oli tyypillinen kilpailutyö, koska sääntöjen mukaan työssä tulee olla sinkkaliitoksin toteutettu osa (yleensä vetolaatikko) ja saranoitu osa eli ovet. Kilpailija ei tiedä etukäteen minkälainen kilpailutyö tulee tarkalleen olemaan.

Tehtävä julkaistaan kuukautta ennen kilpailua, mutta sitä muutetaan vielä 30 % juuri ennen kilpailua. Näin varmistetaan, että lähtökohdat ovat varmasti tasapuoliset kaikille kilpailijoille. Kanadan kilpailutyöhön tuli muutoksia jalustaan ja oven vetimeen.

Kilpailu on neljän päivän mittainen 22 tunnin huipennus. Sitä on edeltänyt satojen tuntien harjoittelu puusepäntaidoissa. Kilpailussa tarvitaan muutamia erikoistaitoja, jotka ovat käyneet harvinaiseksi normaalissa puusepäntyössä. Esimerkiksi käsityönä tehtäviä sinkka- eli lohenpyrstöliitoksia ei puuseppä nykyään juurikaan toteuta. Kilpailussa niiden teko kuitenkin mittaa hyvin kädentaidon tasoa.

Pääosiltaan valmentautuminen on normaalien puusepäntaitojen syventämistä ja työskentelynopeuden lisäämistä. Valmentautuminen tapahtuu puusepän ammattitutkintoon eli kisällintutkintoon johtavana koulutuksena. Käytännön toteutusmuotona on joko oppisopimus tai aikuiskoulutuksen päiväopiskelu. Anssi suoritti kisällintutkintonsa keväällä hyvissä ajoin ennen syksyn kilpailua.

Valmennukseen kutsutaan joka toinen vuosi kaikki suomen parhaat nuoret puusepät. Halukkaat aloittavat koulutuksen ja valmentautumisen noin puolitoista vuotta ennen seuraavia kilpailuja. Huonekalupuusepänalan ja sisustuspuusepänalan kilpailijat valitaan valmennuskauden kuluessa, ja kaikki ryhmään kuuluvat voivat suorittaa ammattitutkinnon.

Lehmät valtasivat Lahden keskustan

Lahden Urheilu- ja messukeskuksen alueella järjestettiin Farmari-maatalousnäyttely 31.7.-3.8.2008. Neljän päivän aikana näyttely keräsi kaikkiaan 70 000 kävijää ympäri Suomea.

Messuvieraiden ja kaupunkilaisten ihmetykseksi eri puolille Lahden ydinkeskustaa oli sijoitettu värikkäitä lehmiä paikallisten yritysten tunnuksilla varustettuina. Lehmät oli maalattu oman nimikkoyrityksen tyyliä ja värimaailmaa mukaillen. Yritykset saivat lehmien kyljissä näkyvää mainostilaa koko kesän ajaksi aivan kaupungin sydämessä. Farmari-maatalousnäyttely sai niin ikään runsaasti näkyvyyttä, kun osa maaseutua tuotiin keskelle kaupunkia tärkeän tuotantoeläimen muodossa. Lehmät ”laidunsivat” Lahden keskustassa kesäkuun alusta aina syyskuun loppuun asti.

Idea koristemaalatuista lehmistä syntyi Lahden Liikemiesyhdistyksen puheenjohtajan Jorma Helènin aloitteesta. Hän oli nähnyt vastaavanlaisia lomamatkallaan ulkomailla. Ideaa markkinoitiin ensin paikallisille yrityksille ja hyvän vastaanoton seurauksena ideaa lähdettiin viemään eteenpäin.

Lehmien ulkoasun suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Koulutuskeskus Salpauksen (taidekehystyksen, pintakäsittelyn ja tarpeistonvalmistuksen opiskelijat), Lahden Yhteiskoulun ja Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin opiskelijat. Yrityselämän edustajat kokivat oppilaitosyhteistyön merkityksellisenä ja lähtivät mielellään ideointiin mukaan. Päämääränä oli, että kunkin yrityksen ”nimikkolehmän” ulkoasu suunnitellaan yrityksen imagoon ja värimaailmaan sopivaksi. Maalaustyö toteutettiin Koulutuskeskus Salpauksen maalaamossa Pintavärin toimittamilla Tikkurila Oy:n sponsoroimilla maaleilla.

Kevätpäivän sahaustapahtuma

Salpauksen puu- ja huonekalualan sekä rakentamisen opiskelijoita osallistui maaliskuussa 2007 Kevätpäivän sahaustapahtumaan Sibeliustalon lähettyvillä. Alkujaan ProPuu -yhdistyksen ideoiman sahaustapahtuman yhteistyössä toteuttivat Sahayrittäjät ry, Lahden kaupungin vihertoimi sekä Salpaus.

Lisätietoja tapahtumasta:
Hannu Honkanen, koulutuspäällikkö, Koulutuskeskus Salpaus, puh. 044 708 0160
Raimo Etelä, Sahayrittäjät ry, puh. 040 821 8238

Opiskelijoiden ja asiantuntijoiden monialainen yhteistyöprojekti

Lahti sai uuden maamerkin Sibeliustalon ympäristöön muodostuvaan puuarkkitehtuuripuistoon, kun kaksitoista metrinen Puutorni Niemenkadun liikenneympyrässä vihittiin käyttöön. Salpauksen opettajat ja opiskelijat puu-, metalli- ja kivialoilta olivat keskeisiä toimijoita yli vuoden kestäneissä suunnittelu- ja rakennustöissä yhdessä Lahden kaupungin, Puu Kulttuurissa -yhdistyksen, Propuu ry:n sekä hanketta tukeneiden yritysten kanssa.

Tornin kantavat rakenteet on toteutettu siten, että ne täyttävät Suomen vaativat rakennusmääräykset. Tukirakenteena on puu- ja teräsosien muodostama runko, joka on jäykistetty kiristettävien vetotankojen avulla. Teoksen näkyvimmät osat ovat 130 osanen puuspiraali ja 30 tonnia painava graniittinen jalustarakenne.

Lue lisää yhteistyöprojektista >> Salpauslehden artikkeli (pdf)