Referenssit, Hyviä juttuja

• Yrittäjänä saa panostaa työn laatuun
• Opinnäytetyönä haarniska 
• Kultaseppäopiskelija Sanni Jakoleff palkittiin Tanskassa
• "Hyvistä tekijöistä tulee huutava pula kultasepänalalla"
• Kultaseppämestareiden töitä Designmuseossa
• Kansainvälinen vaihto-oppilastoiminta kultasepänalalla
• Asiakasprojekti / Taottu koiraportti
• Kultasepänalan valtakunnallinen huippuvalmennusyksikkö

---

Yrittäjänä saa panostaa työn laatuun

29-vuotias Ville Sirén valmistuu tänä keväänä metallikalusteartesaaniksi. Tulevaisuudensuunnitelmissa siintää oma yritys.

- Ajatuksena on perustaa lähimmän viiden vuoden aikana sepänpaja, jossa tehdään perinteisiä sepän töitä kuten työkaluja, sisustusesineitä, portteja, aitoja ja jonkin verran peltisepän töitä: ikkunalistoja ja piipunhattuja esimerkiksi.

Miksi yrittäjäksi?

- Yrittäjyys on ollut unelma jo pienestä pojasta. Silloin voi olla oma johtajansa ja vastata siitä mitä itse tekee. Ajatus on ollut myös irrottautua oravanpyörästä, koska yrittäjyys tuo tietynlaista joustavuutta elämään. Saa olla oman elämänsä herra. Olen ollut myös rakennustyömailla töissä ja siellä olen kokenut, että ei saa vaikuttaa työn laatuun tai aikatauluihin, koska kaikki tulee ylhäältäpäin annettuna ja valmiina, kaikki on lisäksi tiukasti sidottuna rahaan. Työn laatu on häntäpäässä.

- Opinnot ovat antaneet sysäyksen yrittäjyyteen. Tosin tarvitaan vielä rutkasti työkokemusta. Koulu tarjoaa hyvät mahdollisuudet oppia uusia asioita ja opettajat ovat myös erinomaisia. Aikaa kaikkien ideoiden toteuttamiseen ei ole ollut riittävästi opintojen aikana.

Minkälaisia valmiuksia mielestäsi yrittäjältä vaaditaan?

- Pitkää pinnaa vaaditaan, koska asiat saattavat mennä pieleen. Pitää osata käsitellä vastoinkäymisiä - ikäviäkin juttuja. Pitää olla realisti - vastoinkäymisiä tulee, suunnitelmat eivät välttämättä toteudu juuri niin kuin on ajatellut. Esimerkiksi raha-asioissa on varauduttavatta ja jätettävä pelivaraa.

Minkälaisia vinkkejä antaisit muille Salpauksen opiskelijoille?

- Kannattaa käyttää hyödyksi koulun tarjoamat mahdollisuudet ja panostaa opiskeluun. Aikaa on tosi vähän; kannattaa ottaa opiskelusta kaikki irti, mitä pystyy.

Teksti Heidi Hosiokangas

---

Opinnäytetyönä haarniska

Metallikalusteartesaani Niikka Keränen valmisti opinnäytetyönään
haarniskan. Lähtökohtana oli valmistaa kestävä ja päälle puettava
haarniska, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia koristeena.

- Aiheen valinta oli helppoa, sillä halusin valmistaa haarniskan
jossain vaiheessa opintojani ja opinnäytetyö tarjosi tähän hyvät
mahdollisuudet. Levyhaarniskan valmistaminen tarjosi lisäksi
riittävästi haasteita monine työvaiheineen ja -menetelmineen.
Aiempaa kokemusta haarniskan valmistamisesta minulla ei ollut,
mutta haarniskaan sopivan kypärän olen tehnyt jo aiemmin opintojeni aikana, kertoo Niikka.

Haarniskaa on käytetty kautta historian suojavarusteena, joka
suojaa sotilaita haavoittumiselta taistelutilanteissa ja sodankäynnissä. Haarniskoja on valmistettu historian aikana, ensi alkuun nahasta,
puusta, luusta ja sarvesta, myöhemmin myös pronssista ja teräksestä.

- Haarniskani ei edusta mitään tyylihistoriallista suuntausta, eniten
siinä on kuitenkin yhtenevyyttä roomalaisen levyhaarniskan kanssa, 
toteaa Niikka.

Haarniskan valmistaminen:
• Rintapanssari on valmistettu yhtenäisestä muotoon leikatusta levystä. Panssarin pyöreä muoto on toteutettu takomalla.
• Selkäpanssari on valmistettu pääosin samalla menetelmällä.
• Vatsapanssari ja sen selkäosa on tehty muotoon taivutetuista
ja määrämittaan leikatuista levyistä, jotka on osittain limitetty
toistensa alle.
• Olkasuojat on tehty muotoon taivutetuista levyistä jotka on
kiinnitetty toisiinsa nahkaliuskalla ja niiteillä.
• Hansikkaiden pohjana on käytetty tavalliset nahkahanskoja joiden
päälle on niitattu eri kokoisia muotoon taivutettuja metallisuomuja.
• Suomukiltti koostuu nahkaisesta pohjasta johon on limittäin niitattu
noin 240 nuolenpään muotoista suomua.

Valmistusmateriaalina on käytetty ruostumatonta terästä ja
nahkaa. Metallisosat on kiinnitetty toisiinsa nahanpaloilla ja niiteillä.
Avattavissa osissa on puolestaan käytetty nahkaremmejä ja solkia.

Kuvissa näkyvä kypärä, miekka ja maiharit eivät kuulu
opinnäytetyöhön.

---

Kultaseppäopiskelija Sanni Jakoleff palkittiin Tanskassa

Koulutuskeskus Salpauksen kultaseppäartesaaniopiskelija Sanni Jakoleff, 21, nappasi sunnuntaina toisen palkinnon pohjoismaisessa Bella Nordic Jewellery Awards -kilpailussa. Kööpenhaminan korumessujen yhteydessä järjestettävässä kilpailussa testataan valmistumassa olevien koruntekijöiden käsityöläistaitoja valmiin mallin toteuttamisessa. Suomesta oli paikalla kaksi osallistujaa.

Jakoleff vastaanotti 20 000 Tanskan kruunun (n. 2 700 euron) palkintonsa kilpailua suojelevalta Tanskan prinsessa Marielta. Pääpalkinto 50 000 Tanskan kruunua (n. 6 700 euroa) ja kolmas sija menivät Tanskaan. Joulukuussa valmistuva Jakoleff aikoo käyttää kilpailussa voittamansa rahat oman yrityksen perustamiseen.

Jakoleff suunnittelee myös itse koruja. Hän kuvailee muotokieltään klassiseksi.
- Timantteja, ei mitään liian modernia, näyttävyyttä ja yksityiskohtia saa olla, mutta korun pitää silti olla käytännöllinen.

Jakoleff on jo aikaisemmin valmistunut metalliartesaaniksi Mynämäeltä.
- Metalliartesaanin opinnoissa sain jo vähän koittaa korujen tekemistä ja innostuin siitä.

Sanni Jakoleff valmistautui kilpailuun viime keväästä asti, ja häntä valmensi Salpauksen lehtori Arto Tikkunen.
- Sanni on hyvin rauhallinen ja tunnollinen tekemään töitä. Hän on alusta asti paneutunut tarkkoihin hommiin, kuvailee Tikkunen.

Kööpenhaminan korumessut on Pohjoismaiden suurin korualan messutapahtuma. Bella Nordic Jewellery Award -kilpailu järjestetään vuosittain Bella Centerissä korumessujen yhteydessä.

Tänä vuonna tehtävänä oli sormus, jonka päälle oli valmistettava ontto, sentin korkuinen, kultainen timantti. Sormuksen oli suunnitellut tanskalainen kultaseppä Kim Buck. Työ oli vaativa ja kaikilla kilpailijoilla oli aikaa valmistamiseen 22 tuntia kolmen päivän aikana.

Lisätietoja Salpauksen kilpailutoiminnasta

---

"Hyvistä tekijöistä tulee huutava pula kultasepänalalla"

Eero Hintsanen toimii puolisonsa kanssa kultasepänalan yrittäjänä. Heidän yrityksensä Chao&EeroJewel valmistaa omia korumallistoja kansainväliseen vientiin. Lisäksi he suunnittelevat ja valmistavat tilaustöitä kotimaahan ja ulkomaille. Eeron ja Chaon yritys toimii kolmen yrityksen yhteisessä studiossa Lahdessa vanhan tehdasrakennuksen historiallisessa miljöössä. Yritystoiminnan lomassa Eero suoritti tammikuussa 2010 kultaseppämestarin tutkinnon Koulutuskeskus Salpauksessa. Hän on toiminut myös yli kymmenen vuoden ajan opettajana sekä Lahden Ammattikorkeakoulussa että Koulutuskeskus Salpauksessa. Opiskeluinto ei ole laantunut ja tämänhetkisenä tavoitteena on suorittaa tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto.

Eeron ajatuksia:

Opettajuudesta
Yhteistyö Koulutuskeskus Salpauksen kanssa on ollut helppoa ja joustavaa. Opettajana minuun luotetaan ja saan itse suunnitella kurssien sisällöt annetun rungon mukaan. Opiskelijoiden kanssa tulen toimeen mainiosti ja osaan "lukea" heitä hyvin sekä toimia heidän kanssaan kannustavasti. Opettajana olen toiminut reilu 10 vuoden ajan. Vuosien varrella on karttunut tietoa ja taitoa, etenkin muotoilun ja käsityöosaamisen saralta. Ajan hermolla pysyn seuraamalla aktiivisesti alan trendejä suomessa ja ulkomailla. Tunnen siis tarkkaan "kentän" tyylit ja uusimmat "tuulet."
Studiossamme on ollut opiskelijoita työssäoppimassa aina silloin tällöin ja kokemukset ovat olleet hyviä. Kultasepän alalle pyrkivältä vaaditaan omatoimisuutta, päätöksenteko- ja oppimiskykyä sekä erityistä taitoa keskittyä ja työskennellä pitkiäkin jaksoja yhtäjaksoisesti. Työhön tulee myös asennoitua nöyrällä mielellä ja alaa pitää osata ymmärtää niin, että esimerkiksi jokin yksittäinen työvaihe on osa kokonaisuutta eikä pelkästään "tylsää" viilaamista.

Kultaseppämestaruudesta
Tutkinnon suorittaminen vaatii paljon aikataulujen sovittamista ja uhrautumista omista töistään. Yrittäjänä toimivalle mestarintutkinnon suorittaminen on hatun noston arvoinen suoritus. Tutkinto on hyvää meriittiä yritykselle, koska mestareita kultasepän alalla on todella vähän, edelliset valmistuivat v. 1999. Monelle mestarin tutkinnon suorittaminen on hyvin henkilökohtainen asia.  Tutkinto osoittaa, että työ otetaan tosissaan ja ollaan valmiit kehittämään omaa osaamista.

Alan tulevaisuudesta
Tulevaisuudessa hyvistä tekijöistä tulee olemaan huutava pula! Alalla pärjää, jos on luonut tiiviitä asiakaskontakteja - uskolliset kanta-asiakkaat eivät ole hylänneet edes laman aikana. Erikoisosaaminen on erityisessä arvossa tällä alalla, kannattaa siis erikoistua, eikä yrittää tehdä kaikkea mahdollista.

 

---

Kultaseppämestareiden töitä Designmuseossa

Koulutuskeskus Salpauksesta alkuvuodesta 2010 valmistuneet kultaseppämestarit kokosivat mestaritöiden yhteisnäyttelyn Helsinkiin. Näyttely koostui 12 vastavalmistuneen kultaseppämestarin taidonnäytteestä. Mestarityöt olivat näytteillä Designmuseossa 16.4 - 9.5.2010.

Mestarina -näyttely organisoitiin lyhyen ajan puitteissa.
Parissa kuukaudessa järjestyi niin sponsorit, näyttelytilat, vitriinit kuin markkinointikin. Erinomaisena apuna toimivat mestareiden hyvät yhteistyöverkostot.

Näyttelyn tarkoituksena oli toimia promootiona valmistuneille mestareille sekä mestaruus aatteelle. Viimeksi mestareita valmistui yli kymmenen vuotta sitten, joten kultasepänalan mestareita on todella vähän.

"Tämän näyttelyn tarkoitus ei siis ollut kaupallinen - Mestaruus on arvo ja tavoite, jota ei mitata rahassa" kertoo Eero Hintsanen, yksi Mestarina -näyttelyn kultaseppämestareista.

Näyttely sai yleisöltä erittäin hyvän vastaanoton ja vierailijoita kävi runsain määrin.
 

Mestarina -näyttelyn lehdistötiedote

---

Kansainvälinen vaihto-oppilastoiminta kultasepänalalla

Oppilaillamme on opiskeluaikana mahdollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon. Pääasiassa vaihto-opiskelijoita on ollut yhteistyöoppilaitoksissa Saksassa ja Norjassa. Syksyllä 2008 neljä oppilastamme lähti opiskelemaan kolmeksi kuukaudeksi Norjaan Vallen kultaseppäkouluun. Vastavuoroisesti meille saapui kymmenen henkilön ryhmä koostuen saksalaisista, hollantilaisista ja norjalaisista alan opiskelijoista.

Kansainvälisen ryhmän opetuskielenä oli englanti ja ryhmälle räätälöitiin oma lukujärjestys, jossa otettiin huomioon heidän toiveitaan. Aktiiviset vaihto-oppilaat opiskelivat oppiaineinaan korusuunnittelua, keramiikkaa, jalokivioppia, kultasepäntöitä, kivenistutusta, hopeasepäntöitä, kaiverrusta ja emalointia.
Opintoihin sisällytettiin myös opinto- ja kulttuurimatkoja.

Oppilasvaihto on rikastuttava kokemus niin ammatillisesti kuin kulttuurillisesti tarjoten hyvät mahdollisuudet kansainvälisten kontaktien luomiseen.

Vaihto-opiskelijoiden töitä

  

---

Asiakasprojekti / Taottu koiraportti

Opiskeluissaan pidemmälle edenneille metallikalusteartesaaneille on koulutukseen sisällytetty asiakastyöprojekteja jotka sisältävät erilaisia tehtäviä ja tehtäväkokonaisuuksia. Tällaisella nykyaikaisella projektioppimisella opiskelija voi soveltaa luovuuttaan, innovatiivisuuttaan ja teknistä osaamistaan itselleen mieluisin tavoittein.

Kyseinen työ edusti kokonaisvaltaista projektikokonaisuutta, käsittäen useita tehtäväkokonaisuuksia. Lähtien liikkeelle portin suunnittelusta ja muotoilusta, edeten taontamuotin suunnittelun (CAD) ja valmistuksen kautta takomalla valmistettuun tuotteeseen. Konkreettisen tehtävänkokonaisuuden avulla opiskelija sai arvokasta käytännön tietoa materiaalien ominaisuuksista, liitos- ja taontatekniikoista.

Muotin suunnittelu vaatii materiaaliopin hallintaa ja erityisosaamista. Materiaalia valittaessa on huomioitava, että muottimateriaalin tulee kestää hehkuvan teräksen muokkaaminen pehmentymättä. Työkaluteräsmateriaalin valinnan jälkeen on testattava koekappalein materiaalin lämpökäsittelytapa eli karkaisu ja päästö.

 

Terästanko kuumennetaan ahjossa noin 1000 asteeseen (valkohehkuun) ja muotoillaan muotissa haluttuun muotoon.

Taontatekniikan oppiminen on haasteellista ja vaatii harjoittelua. Miten työkalu toimii käytännössä? Täyttääkö työkalu sille asetetut vaatimukset niin kuin ajattelin ja suunnittelin sen toimivan? Kyllä vain, palloja näyttää syntyvän!

Niittiliitokset ovat näyttävän näköisiä ja ovat osoitus entisaikojen sepän työtaitojen uudelleenheräämisestä.

 

 

Saranat edustavat niinikään hienoja ja viimeisteltyjä yksityiskohtia. Niiden toimivuuden kannalta äänettömyys on yksi keskeinen kriteeri joka on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Liukulaakerien valmistusmateriaaliksi valittiin messinki.

Kiinnityssalpa on mekanismi joka pitää suunnitella kokonaisuuteen sopivaksi. Sen on jäykistettävä ja lukittava kaksipuolinen portti yhdeksi elementiksi. Kiinnityssalpa toimii saranalukkona lukiten pienemmän portin kiinni ja pitäen sen käytännössä koko ajan suljettuna. Lisäksi on huomioitava ettei lemmikkieläin saa avattua porttia.

Portti viimeistellään ympäristöönsä soveltuvaksi kokonaisuudeksi maalaamalla se valkoiseksi. Projekti on onnistunut, kun asiakas on tyytyväinen lopputulokseen tuotteen täyttäessä sille asetetut esteettiset ja toiminnalliset vaatimukset.

---

Kultasepänalan valtakunnallinen huippuvalmennusyksikkö.

Valmennettavista heinolalainen Ville Tuovinen valmistautuu Japanin MM-ammattitaitolkilpailuihin marraskuussa 2007. Valmentajana pääexpertti, valmentaja Arto Tikkunen, puh. 050 384 3917.

Kansainvälinen Open Circle -yhteistyö

---