Referenssit, Hyviä juttuja
- Henkilöstöstä kannattaa pitää huolta
- Ammattitaidosta todistus
- Koneenasentajamestariksi oppisopimuksella
Henkilöstöstä kannattaa pitää huolta
- Jos on varaa investoida koneisiin ja laitteisiin, niin miksi ei myös henkilöstöön? kysyy Levypyörä Oy:n tuotantopäällikkö Antti Kokko.
Nastolassa toimiva Levypyörä pitää hyvää huolta työntekijöistään. Työkykytoiminnan ja tuottavuuspalkkioiden lisäksi kaikilla Levypyörän työntekijöillä on mahdollisuus kouluttaa itseään ja saada sitä kautta vaativampia tehtäviä.
2000-luvun aikana Levypyörässä on suoritettu useita hitsaus- ja koneistusalan ammattitutkintoja, järjestetty rekrytointikoulutuksia ja tehty koko henkilöstöä koskeva osaamis- ja koulutustarvekartoitus. Koulutusasioista on huolehtinut pitkälti Koulutuskeskus Salpaus.
- Olemme yhdessä Salpauksen kanssa katsoneet, millaisia koulutuksia tarvitaan ja miten kauan kestää. Monta kertaa yksi puhelinsoitto Salpaukseen on saanut hommat natsaamaan, kertoo tuotantopäällikkö Antti Kokko.
Levypyörällä on 135 työntekijää, joista tuotannossa toimii noin 115 henkeä. Levypyörä valmistaa levypyöriä ja teräsrakennekomponentteja. Levypyörät menevät muun muassa metsä-, maatalous- ja maansiirtokoneiden renkaiden vanteiksi, ja niistä yli puolet päätyy vientiin. Teräsrakennekomponentteja puolestaan valmistetaan pääasiassa Suomeen.
Koulutusta lomautetuille
Tällä hetkellä Levypyörällä on käynnissä kymmenen hengen rekrytointikoulutus, josta valmistuu joustavasti erilaisiin töihin.
- Osa jatkaa robottihitsareiksi asti ja aiemmin valmistuu jo perushitsaajanhommiin.
Robottihitsaus on yksi vaativimmista ja eniten ammattitaitoa tarvitsevista työtehtävävistä Levypyörän tehtaalla, ja se kuuluu myös korkeampaan palkkaluokkaan. Tuotannon työntekijöiden palkkajärjestelmä jakautuu yhdeksään eri vaativuustasoon. Uudet työntekijät aloittavat helpommista perustehtävistä ja siirtyvät koulutusten kautta vaativampiin tehtäviin.
Levypyörä on huolehtinut työntekijöistään myös taloudellisesti heikompina aikoina. Vuonna 2009 iskenyt lama aiheutti Levypyörälläkin lomautuksia. Lomautetuille työntekijöille räätälöitiin täsmäkoulutusta Salpauksen kanssa.
- Saimme siihen avustusta, ja koulutuksessa olevat työntekijät saivat parempaa päivärahaa. Moni ymmärsi, että on paljon parempi kouluttautua kuin maata kotona, kertoo Kokko.
- Koulutukset ovat toisinaan olleet talolle kalliita ja rankkojakin, mutta silti todella tarpeellisia, hän jatkaa.
Yhteistyö hyödyttää yrityksiä ja oppilaitoksia
Levypyörä tarjoaa työssäoppimispaikkoja Salpauksen perustutkinto-opiskelijoille.
- Pyrimme saamaan heistä uusia työntekijöitä. Tuntuu, että nuoret haluavat tulla meille töihin.
Kokon mielestä nuorten motivaatiota työssäoppimiseen voi lisätä se, että yrityksissä koneet ja laitteet ovat usein uudempia kuin oppilaitoksissa. Oikeassa työympäristössä pääsee kokeilemaan nykyaikaisten koneiden käyttöä ja opettelemaan työelämän käytäntöjä.
Kokko painottaa, että yritysten ja oppilaitosten on toimittava tiiviissä yhteistyössä.
- Kouluttajien pitää tietää, millaisia tarpeita yrityksillä on. Siksi keskustelua firmojen kanssa täytyy käydä koko ajan.
Levypyörä Oy
Teksti Silja Häikiö, kuvat Sanna Henttonen
Autokori - koulutus on yritykselle investointi
Yhteiskoulutuksella työvoimahallinnon ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa yritys haluaa varmistaa, että metallialan ammattilaisia riittää ensi kesänä käynnistyvään uuteen tehtaaseen Lahden Jokimaalla.
Salpauslehden 8/2006 artikkeli (pdf)
Räätälöity koulutus työllistää hyvin
Yhteistyökoulutukset yritysten kanssa ovat tuloksekkainta työvoimakoulutusta, noin 80 prosenttia osallistujista työllistyy. - Käymme TE-keskuksen kanssa vuosittain läpi tiettyjä toimialoja ja toteutamme 120-150 työvoiman tarvetta kartoittavaa yrittäjä-haastattelua, Päijät-Hämeen työvoimatoimiston johtaja Juha Kouvo kertoo.
Salpauslehden 8/2006 artikkeli (pdf)
Opiskelijoiden ja asiantuntijoiden monialaista yhteistyötä
Lahti sai uuden maamerkin Sibeliustalon ympäristöön muodostuvaan puuarkkitehtuuripuistoon, kun Puutorni syyskuun alussa vihittiin. Salpauksen opettajat ja opiskelijat olivat keskeisiä toimijoita yli vuoden kestäneissä suunnittelu- ja rakennustöissä yhdessä Lahden kaupungin, Puu Kulttuurissa –yhdistyksen, Propuu ry:n sekä hanketta tukeneiden yritysten kanssa.
Salpauslehden 8/2006 artikkeli (pdf)
