Kiinteistonhoitajan ammattitutkinto on kovaa valuuttaa tyomarkkinoilla - Koulutuskeskus Salpaus
Salpaus > Ajankohtaista > Kiinteistonhoitajan ammattitutkinto on kovaa valuuttaa tyomarkkinoilla
Työelämätarina
Kiinteistönhoitajat
 
8.7.2011 0:00

Kiinteistonhoitajan ammattitutkinto on kovaa valuuttaa tyomarkkinoilla

Kiinteistönhoito on vaativa ala, jossa ei ilman koulutusta enää pärjää. Tämä oli pääviesti Koulutuskeskus Salpauksen valmistujaisjuhlassa, jossa kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon suorittaneet saivat todistuksen opinnoistaan.
 
- Kiinteistönhoitaja on paitsi tekninen osaaja, myös asiakastyöntekijä, jolla täytyy olla ihmissuhde- ja ongelmanratkaisutaitoja. Hän on läsnä ihmisten arjessa, sanoi juhlassa puhunut asiamies Satu Elho Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima ry:stä.
 
Elho korosti myös, että kiinteistönhoito on kansantaloudellisesti äärettömän tärkeä ala, sillä Suomen varallisuus on pitkälti kiinni kiinteistöissä. Kiinteistöt ja rakennukset pysyvät kunnossa vain asianmukaisella hoidolla.
 
- Ammattitutkinnon arvostus näkyy siinä, että kilpailutuksissa painaa hyvin paljon se, millä firmalla on eniten ammattitutkinnon suorittaneita töissä. Todistus takaa siis töiden jatkuvuuden, toteaa liiketoimintapäällikkö Jouko Granholm LK-kiinteistöpalveluista.
 

Vastuuta uskalletaan antaa

Myös työnjohtaja Jorma Sillman ISS-Palvelut Oy:sta on samoilla linjoilla Granholmin kanssa.
 
- Työnantajaa helpottaa valtavasti se, että tietää, millainen tieto-taito kentällä on.
 
Sillman arvostaa työntekijää, jolle uskaltaa antaa vastuuta. Muutama vuosi sitten hän löysi työntekijäkseen Eero Kumpulaisen, joka suoritti nyt ammattitutkinnon oppisopimuksella ISS-Palveluille.
 
- Näin heti Eerosta sen, että tuossa olisi sopiva kaveri työntekijäksi. Tällä alalla täytyy olla oma-aloitteinen ja itsenäinen, ja loogista ajattelua, suoraan sanottuna maalaisjärkeä, tarvitaan.
 
26-vuotias Kumpulainen on harvinainen esimerkki opiskelijasta, joka pystyi suorittamaan ammattitutkinnon ilman pohjalla olevaa perustutkintoa. Hänellä on takanaan yo-datanomin paperit, mutta kiinteistönhoitajan työ vei mukanaan. Eero Kumpulaisen työmaana ovat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöt ympäri Lahtea.
 
- Työn mielenkiintoisuutta lisää se, että koskaan ei tarvitse tehdä aina sitä samaa. Aamulla ei ikinä harmita lähteä töihin.
 
Kun Kumpulainen hakeutui suorittamaan kiinteistönhoitajan ammattitutkintoa, häntä jännitti hieman etukäteen se, miten tulisi koulunpenkillä pärjäämään. Kumpulaisella ei ollut takanaan yhtä pitkää työkokemusta ja alan perustutkintoa, niin kuin usealla muulla tutkinnonsuorittajalla. Koulutuksen edetessä hän kuitenkin havaitsi, että vastaan tulevat asiat olivatkin ihan tuttuja juttuja.
 
- Tuli varmuus siitä, että tässä ollaan oikeasti alan ammattilaisia.
 

Sitoutumista ja aikatauluttamista

Ammattitutkinnon suoritti yhteensä 16 kiinteistöhoitoalalla toimivaa miestä.
 
- Koulutuksessa oli mukana todella rautainen porukka, tekemisen maku oli työntekijöillä kuin työnantajillakin, sanoo opettaja ja tutkintovastaava Mauri Tuukkanen Koulutuskeskus Salpauksesta.
 
- Tutkinnon suorittaminen vaatii sitoutumista, ja tutkinto on palkinto tehdystä työstä, sanoo talotekniikan opettaja Jari Tätilä.
 
- Täytyy myös muistaa, että tutkintosuoritusten aikataulutus ei olisi onnistunut ilman koko työyhteisön ja oppilaitoksen yhteistyötä ja tahtoa.
 
Jokaisella tutkinnonsuorittajalla oli jo valmiiksi työnantaja, jonka kanssa tehtiin oppisopimus. Ammattitutkinnon suorittaminen kestää 1-2 vuotta riippuen opiskelijan lähtötasosta ja tavoitteista. Opiskeluaiheita ovat nykyaikaisen talotekniikan sovellukset, automaatio-, sähkö- ja LVI-teknisten järjestelmien säädöt ja huollot, toiminnan kannattavuus ja kustannushallinta sekä asiakaspalvelu.
 
Työnantajat ja työpaikkakouluttajat ovat avainasemassa. Oppisopimuskoulutus rakentuu niin, että 90 prosenttia opinnoista on itsenäistä tai ohjattua oppimista työpaikalla. Loput opinnoista ovat valmistavaa, tietopuolista koulutusta oppilaitoksessa.
 
- Valmistava koulutus järjestettiin neljässä viikon mittaisessa jaksossa, ja lisäksi opiskelijat tekivät oppimistehtäviä tutkinnonosittain, Mauri Tuukkanen kertoo.
 
Osaaminen arvioitiin "näytöillä" eli tutkintosuorituksen kolmikannan arvioinnilla. Tilanteet olivat jännittäviä jo pitkään alalla olleille kiinteistönhoitajillekin.
 
- Se mielestäni kertoo vain siitä, että jokainen tutkinnonsuorittaja otti koulutuksen tosissaan.
 
Tuukkanen mainitsee, että Salpaus on yksi merkittävä kouluttaja kiinteistönhoitajien ammatti- ja perustutkintojen järjestämisessä. Myös opetusympäristön nykyaikaisuudesta on huolehdittu hyvin.
 
- Meillä on opetuskäytössä LVI- ja kiinteistöautomaation laitteita ja järjestelmiä, jotka vastaavat alan viimeisintä käytössä olevaa tekniikkaa.
 
Kiinteistöhoitajille ja alan koulutukselle tulevaisuus asettaakin monenlaisia vaatimuksia. Esimerkiksi ympäristö- ja energia-asiat korostuvat, ja niin kiinteistönomistajat kuin -hoitajatkin joutuvat kiinnittämään niihin entistä enemmän huomiota.
 
- Työhön liittyy myös monikulttuurisuutta. Työyhteisöt ja asiakkaat ovat nykyisin eri puolilta maailmaa, ja tämä vaatii kielitaidon lisäksi myös erilaisten asenteiden ja tapojen ymmärtämistä, mainitsee tutkintojuhlassa puhunut Kiinteistöpalvelualan tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Matti Vesalainen.
  
Teksti Joanna Vihtonen
http://www.facebook.com/salpaus
http://www.twitter.com/salpaustweet
http://instagram.com/koulutuskeskussalpaus#
https://www.snapchat.com/add/salpaussnap
http://www.flickr.com/photos/koulutuskeskussalpaus
LinkedIn
http://www.youtube.com/user/KoulutuskeskSalpaus
http://www.salpaus.fi/Sivut/rss.aspx