Ammatillinen koulutus on maahanmuuttajan avain työelämään - Koulutuskeskus Salpaus
Salpaus > Ajankohtaista > Ammatillinen koulutus on maahanmuuttajan avain työelämään
Uutinen
Salpauksen seminaariin osallistuneita opettajia ja opiskelijoita.
Koulutuskeskus Salpauksen opettajat Malla Miettinen (vas.), Tuija Teitto (kesk.) ja hankevastaava Liisa Aaltonen (oik.) sekä lähihoitajaopiskelijat Ebrima Houma, Faik Rexha ja Kaother Kagu
16.12.2013 12:15

Ammatillinen koulutus on maahanmuuttajan avain työelämään

​Kotoutumisen kannalta työ on maahanmuuttajille ainakin yhtä tärkeää kuin kielitaito. Ja avain työelämään on ammatillinen koulutus, painotti opetusneuvos Sanna Penttinen marraskuussa Lahdessa järjestetyssä seminaarissa.
 
Penttinen sanoi, että maahanmuuttajien opetuksessa painopiste on ollut kotouttamis- ja kielikoulutuksessa, mutta ammatillisen osaamisen kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Esimerkiksi jos on tavoite päästä opiskelemaan ja töihin hoiva-alalle, vaatii se jo kotoutumiskoulutuksessa suullisen kielitaidon kehittämisen ohella panostusta myös kirjallisen kielitaidon kehittämiseen.
 
– Suomeen muuttaa myös paljon työikäisiä maahanmuuttajia, joiden pitäisi päästä kiinni työelämään mahdollisimman nopeasti. Parhaillaan käynnissä olevan Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta on ilmennyt, että todella usealta maahanmuuttajataustaiselta alle 29-vuotiaalta puuttuu tutkinto. Ilman toisen asteen tutkintoa kiinnittyminen suomalaiseen työelämään ja sitä kautta koko yhteiskuntaan voi olla vaikeaa.
 
Penttinen muistutti, että pelkkä koulutuspaikka ei kuitenkaan riitä.
 
– On tärkeää päästä koulutukseen, mutta on myös tärkeää saada tutkinto valmiiksi. Tämä vaatii koulutuksen järjestäjiltä tarkkaa suunnittelua. Henkilökohtaistaminen on erittäin tärkeää, etenkin kun tutkintoa suoritetaan näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti.
 

”Halu ymmärtää kantaa pitkälle”

 
Koulutuskeskus Salpauksen lähihoitajaopiskelijat Faik Rexha Kosovosta, Kaother Kagu Sudanista ja Ebrima Houma Gambiasta kertoivat omia kokemuksiaan opiskelusta, työssäoppimisesta ja tutkintotilaisuuksien suorittamisesta. Heidän listansa hyvän opettajan, ohjaajan tai arvioijan ominaisuuksista voinee allekirjoittaa kuka tahansa.
 
– Hyvä opettaja ja ohjaaja kuuntelee, keskustelee ja kannustaa. Hän on rauhallinen eikä hermostu, ja selittää asian tarvittaessa uudelleen. Hyvältä opettajalta löytyy aikaa myös henkilökohtaiseen tapaamiseen. Hän antaa tukea, mutta antaa aikaa ja tilaa opiskelijan myös yrittää itse. Onneksi meidän opettajamme ovat olleet juuri tällaisia, kolmikko kiittelee.
 
Työssäoppimisessa ja näyttöjen suorittamisessa opiskelijat arvostavat sitä, että työntekijöillä on kokemusta ja tietoa maahanmuuttajien kanssa toimimisesta.
 
– Työssäoppimispaikkaan mennessä tulee turvallinen olo, kun näen, että siellä on töissä muitakin maahanmuuttajia. Arvostan myös sitä, että esimerkiksi näyttöviikon suunnitelmassa ei puututa pieniin kielivirheisiin, vaan katsotaan kokonaisuutta. Kaikkein tärkeintä on halu ymmärtää, Kaother Kagu sanoo.
 
Myös maahanmuuttajien vahvuuksista hoitotyössä kolmikko on yksimielinen.
 
– Olemme aktiivisia, iloisia ja sosiaalisia, opiskelijat luettelevat.
 

Selkokielellä asiat avautuvat

 
Yhtenä työkaluna maahanmuuttajien ammatillisissa opinnoissa on selkokielen käyttäminen. Selkokieltä, sen merkitystä ja käyttömahdollisuuksia avannut Ylen Selkouutisten tuottaja Pertti Seppä totesi, että vaikeistakin aiheista pystytään kirjoittamaan selkokielellä. Viime kädessä tällöin on kysymys siitä, mitkä asiat vaikeasta aiheesta valitaan esitettäväksi kohderyhmälle, ja miten valitut asiat ilmaistaan mahdollisimman yksinkertaisella ja konkreettisella tavalla.
 
Selkokielen käyttämistä opinnoissa on myös kritisoitu – joidenkin mielestä selkokielen käyttö tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa selkokieliset tutkintojen sisällöt eivät vastaisi yleisiä kriteerejä.
 
– Tutkinnon kriteerien ja sisältöjen pitää tietenkin olla samat kaikille, mutta selkokieli voi auttaa tavoitteeseen pääsemisessä. Selkokieltä voidaan käyttää sekä opintojen sisällön että tutkinnon rakenteen avaamisessa, sanoo Stadin aikuisopistossa suomea toisena kielenä eli S2-kielenä opettava Irma Asikainen.
 
Selkokielessä valitaan tekstistä keskeinen asia, ja keskitytään sen kertomiseen. Esitystapa on konkreettinen, lyhenteet avataan sanoin ja vaikeat asiat selitetään auki. Myös lauserakenteet ovat yksinkertaisia ja selkeitä.
 
– Heti kun opiskelijoille on jokin epäselvää tai vaikeaa, kannattaa suomenkielen tai ammatillisen opettajan ja ohjaajan olla tukena esimerkiksi uusien termien omaksumisessa, hankalien sisältöjen avaamisessa ja oman tekstintuoton, kuten hoitotyön kirjaamisen opettelussa. Selkokielinen materiaali, kuten esimerkiksi selkokieliset tutkinnon perusteet ovat myös suurena apuna, Asikainen jatkaa.
 
 
Koulutuskeskus Salpaus järjesti yhteistyössä Omnia aikuisopiston ja Stadin aikuisopiston kanssa marraskuussa 2013 Lahden Sibeliustalossa seminaarin ”Maahanmuuttaja näyttötutkinnon suorittajana”. Seminaari oli Opetushallituksen rahoittaman TUMA - tutkinto maahanmuuttajille ammatillisessa aikuiskoulutuksessa -hankkeen päätösseminaari.
 
teksti: Tiina Jakobsson
kuva: Merja Tyni
 
http://www.facebook.com/salpaus
http://www.twitter.com/salpaustweet
http://instagram.com/koulutuskeskussalpaus#
https://www.snapchat.com/add/salpaussnap
http://www.flickr.com/photos/koulutuskeskussalpaus
LinkedIn
http://www.youtube.com/user/KoulutuskeskSalpaus
http://www.salpaus.fi/Sivut/rss.aspx