Terveyden ja työkyvyn edistäminen - Koulutuskeskus Salpaus
Salpaus > Kuntayhtymän henkilöstökertomus 2016 > 4 Työyhteisön hyvinvointi > 4.1 Terveyden ja työkyvyn edistäminen

4.1 Terveyden ja työkyvyn edistäminen

 
Sairauspoissaolojen määrä Koulutuskeskus Salpauksessa vuonna 2016 oli 13 kalenteripäivää henkilöä kohti. Edellisvuoteen verrattuna luku on selvästi noussut sen ollessa vuonna 2015 9,7 kalenteripäivää henkilöä kohti. Tarkasteltaessa sairauspoissaoloja virka- ja työehtosopimuksittain voidaan todeta, että sairauspoissaolojen jakaumassa on noin 2 kalenteripäivän ero henkilöstöryhmien välillä kohden. Kuvio 6. osoittaa, että sairauspoissaolopäiviä on KVTES sekä TS – sopimukseen kuuluvilla on kertynyt 14,2 päivää henkilöä kohti ja OVTES:n piiriin kuuluvilla 12,1 kalenteripäivää. Eroa selittää osin sopimusten piirissä olevan henkilöstöä tehtävänkuvien eroavaisuus. Huomattava muutos sairauspoissaoloissa tapahtui OVTES:n piirin kuuluvien henkilöiden sairauspoissaolokehityksessä. Vuonna 2015 heillä oli sairauspoissaoloja henkilöä kohti 8 kalenteripäivää, kun vuonna 2016 päiviä kertyi 12,1. Nousu selittyy kevään yhteistoimintaneuvottelujen sopeuttamistoimien vaikutuksella.
 
Kuvio 5. Henkilöstön sairauspoissaolot kalenteripäivinä 2015–2016
 

Kuvio 6. Henkilöstön sairauspoissaolot työehtosopimuksittain kalenteripäivinä henkilöä kohti vuosina 2015-2016
Henkilöitä, joilla kertyi sairauspoissaoloja 60 kalenteripäivää tai enemmän oli 3,1 prosenttia kaikista sairastaneista. Näistä muodostui 19,6 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 2,7 ja 21,7 prosenttia, joten tilanne on pysynyt samanlaisena. Muutos on oikeansuuntainen, sillä pitkien sairauspoissaolojen vähentämisellä on merkittävä vaikutus sairauspoissaolokertymään kokonaisuutena. Huomionarvoista on, että 19,1 prosenttia sairastaneista muodostavat yli puolet, 56,4 prosenttia, kaikista sairauspoissaoloista.
 
Jo muutaman vuoden aikana pitkien sairauspoissaolojen suhteelliseen vähenemiseen on vaikuttanut muun muassa 30-60-90 mallin käyttöönotto. Pitkiin poissaoloihin reagoimisen malli on tullut tutummaksi erityisesti lähiesimiehille, jotka poissaolojen seurannassa ja henkilöstön työkyvyn tukemisessa ovat avainasemassa.
 
Kuvio 7. Sairauspoissaoloilla olleet yhteiskeston ja osuuden mukaan 2016


Sairauspoissaolojen seurannassa on eroteltu lyhyet ja pitkät poissaolot. Vuonna 2016 noin 85 prosenttia sairauspoissaoloista muodostui pitkistä, yli 3 kalenteripäivää kestäneistä poissaoloista. Lyhyitä, alle 3 päivän mittaisia poissaoloja oli noin 15 prosenttia sairauspoissaoloista. Pitkien sairauspoissaolojen kalenteripäiväkertymä nousi edellisvuodesta 669 kalenteripäivää. Syynä vuonna 2016 tapahtuneeseen merkittävään sairauspoissaolopäivien kasvuun ovat henkilöstöön kohdistuneet sopeuttamistoimet. Sairauspoissaolojen lisääntyminen ajoittuu ajallisesti neuvottelujen päättymisen jälkeiseen aikaan (Kuvio 8).
 
Kuvio 8. Sairauspoissaolojen ajoittuminen 2015–2016.
 
Sairauspoissaolon keskimääräinen kesto henkilöä kohti nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2015 keskimääräinen sairauspoissaolopäivän kesto oli 7,08 kalenteripäivää henkilöä kohti kun 2016 luku oli 7,64. Lakisääteisen seurantarajan, 30 sairauspoissaolopäivää, ylitti 45 henkilöä, joista yli 60 sairauspoissaolopäivää kertyi 17 henkilölle. 30 sairauspoissaolopäivää ylittäneet poissaolokertymät ovat vuonna 2016 muodostaneet noin 35 % sairauspoissaoloista. Osuus on sama edelliseen vuoteen verrattuna.
 
Vuonna 2016 henkilöstöstä 417 henkilöllä, eli 59 prosentilla ei ollut sairauspoissaoloja lainkaan. Edellisen vuoden vastaava prosenttiosuus oli 56.
 
Taulukko 7. Sairauspoissaolot kalenteri- ja työpäivinä 2015 ja 2016
 
Kalenteripäivinä
Työpäivinä
 
2015
2016
2015
2016
OVTES
4 077
4 714
2 931
3 311
KVTES+TS
4 389
4 421
3 282
3 337
Yhteensä
8 466
9 135
6 213
6 648
 
 
Taulukko 8. Henkilöstön palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot kalenteripäivinä vuosina 2015 - 2016
 
 
2015
2016
Palkallinen
8 036
8 847
Palkaton
430
288
Yhteensä
8 466
9 135
 
 
Taulukko 9. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä sairausloman pituuden mukaan jaoteltuna (1-3 pv)
Sairauspoissaolo 1 - 3 pv
OVTES
KVTES+TS
Yhteensä
2015
573
768
1 341
2016
540
793
1 333
 
 
Taulukko 10. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä sairausloman pituuden mukaan jaoteltuina (yli 3 pv)
Sairauspoissaolo yli 3 pv
OVTES
KVTES+ TS
Yhteensä
2015
3 504
3 621
7 125
2016
4 174
3 628
7 802
 
 
Taulukko 11. Henkilöiden määrä, joilla ei vuosien 2015–2016 aikana ole ollut sairauspoissaoloja
Vuosi
Henkilömäärä
% henkilöstöstä
2015
490
56
2016
417
59
 
 
Taulukko 12. Sairauspoissaolojakson kesto keskimäärin 2015-2016
 
 
2015
2016
OVTES
7,92
8,86
KVTES+TS
6,45
6,67
Kesto keskimäärin (pv)
7,08
7,64
 
http://www.facebook.com/salpaus
http://www.twitter.com/salpaustweet
http://instagram.com/koulutuskeskussalpaus#
https://www.snapchat.com/add/salpaussnap
http://www.flickr.com/photos/koulutuskeskussalpaus
LinkedIn
http://www.youtube.com/user/KoulutuskeskSalpaus
http://www.salpaus.fi/Sivut/rss.aspx